Tämä käy ilmi Elinkeinoelämän valtuuskunta EVAn Arvo- ja asennetutkimuksesta. Suomalaisten EU-myönteisyys on kasvanut hiukan viime syksystä siitä huolimatta, että suomalaisten näkemykset EU:n elpymispaketista jakaantuvat kahtia
Suomalaisista 40 prosenttia ajattelee, että Suomen osallistuminen Euroopan unionin jäsenmaille avustuksia ja lainoja jakavaan elpymispakettiin on maamme etujen mukaista. Vastaajista 38 prosenttia ei pidä elpymispakettiin osallistumista suomalaisten etujen mukaisena.
– Suomalaisten enemmistö arvostaa EU:ta, mutta ei soisi sen muuttuvan. EVAn Arvo- ja asennetutkimusten seurantamittaukset kertovat, että kansalaiset ovat koko ajan vierastaneet sekä unionin tiivistymistä että sen hajaantumista ja toivoneet EU:lta lähinnä jatkuvuutta, vakautta ja keskittymistä ihmisten, tavaroiden, pääomien ja palveluiden vapaaseen liikkuvuuteen, jotka jäsenyyden myötä tulivat Suomen ja suomalaisten ulottuville, sanoo EVAn tutkimuspäällikkö Ilkka Haavisto.
Poliittiset jakolinjat näkyvät selkeästi eri äänestäjäryhmien näkemyksissä elpymispaketista. Vahvan tukensa paketille antavat neljän hallituspuolueen, eli vihreiden (74 %), vasemmistoliiton (70 %), SDP:n (68 %) sekä RKP:n (68 %) kannattajat.
Sitä vastoin keskustan (43 %) äänestäjien tuki elpymisvälineelle jää selvästi laihemmaksi. Viime syksyyn verrattuna elvytyspaketti on muuttunut keskustan kannattajien silmissä aiempaa epäilyttävämmäksi, kun taas SDP:tä äänestävien usko siihen on vahvistunut.
Oppositiopuolueista perussuomalaisten (3 %), kristillisdemokraattien (6 %) ja Liike Nytin (18 %) kannattajien tuki Suomen osallistumiselle elpymispakettiin jää olemattomaksi, mikä heijastaa myös kyseisten puolueiden eduskuntaryhmien kantoja.
Kokoomuksen kannattajista osapuilleen yhtä moni (40 %) pitää elpymispakettiin osallistumista Suomen etujen mukaisena kuin ei pidä (43 %).
– EU:n talouspoliittinen integraatio saattaa tiivistyä nopeastikin, mutta elvytyspakettikeskustelun perusteella suomalaiset vaikuttavat heikosti valmistautuneilta siihen. Syventyvän integraation luonteesta, hyödyistä ja haitoista pitäisi kuitenkin käydä enemmän keskustelua, sanoo Haavisto.
Tulokset perustuvat 2[nbsp]059 henkilön antamiin vastauksiin. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Tiedot kerättiin 24.3.–7.4.2021. Vastaajat edustavat koko maan 18–79-vuotiasta väestöä.
