Toukokuun alussa julkaistiin uusin arvio kiihtyvällä tahdilla tapahtuvasta sukupuuttoaallosta. Kansainvälinen luontopaneeli IPBES arvioi jopa miljoonaa lajia kohtaavan sukupuuton seuraavina vuosikymmeninä, jos emme tee nopeita suunnanmuutoksia. Luonnon monimuotoisuuden tuhoaminen voi olla jopa ilmastonmuutosta kriittisempi ongelma, ja siksi siihen tulee suhtautua yhtä suurella vakavuudella.
Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen tarvitsee oman ”Pariisin sopimuksensa”.
Luonnon köyhtyminen ei ole vain ympäristökysymys, vaan se vaikuttaa laajasti ihmisiin ja yhteiskuntiin uhkaamalla esimerkiksi ruoantuotantoa. Jos meiltä häviää pölyttäjät, se aiheuttaa viljelysadoille maailmanlaajuisesti valtavat riskit. Harvinaisten kasvien katoamisella voi olla esimerkiksi myös se vaikutus, että emme löydä niistä ajoissa apua parantumattomiin sairauksiin. Lapsemme ja lapsenlapsemme eivät tule enää näkemään meille tuttuja lajeja, kuten pihapiirin hömötiaisia.
Minulle ympäristöasiat ovat olleet aina yksi poliittisen toimintani kulmakivistä. Olen tarkoituksella puhunut teemoissani ympäristöstä, enkä vaikkapa vain ilmastosta, sillä haluan ajatella elinympäristöämme kokonaisvaltaisesti. Minulle eläinten hyvinvointi, luonnon monimuotoisuus ja kestävä talouskasvu ovat kaikki tärkeitä tavoitteita ilmaston lämpenemisen pysäyttämisen ohella. Juuri Euroopan unioni on se taso, jossa näitä asioita kannattaa hoitaa ja jolla alkaa olla globaalillakin tasolla merkitystä.
Suurin syy sukupuuttoaallon kiihtymiseen on raportin mukaan väestönkasvu ja ylikulutus. Hyödynnämme eläin- ja kasvilajeja liikaa esimerkiksi kalastamalla uhanalaisia kaloja. Myös saasteet, ilmastonmuutos ja vieraslajit tuhoavat luontoa. Raportin mukaan luonnon köyhtyminen voidaan pysäyttää ainoastaan tekemällä ympäristön tilaa tukevia järjestelmätason muutoksia. EU:n tulee olla globaali sunnannäyttäjä ympäristöasioissa ja ehkäistä ongelmia etenkin kehittyvissä maissa kehitysyhteistyön avulla.
Kokoomuslaisia ratkaisuja ympäristöhaasteisiin ovat myös EU:n päästövähennystavoitteen nostaminen 55 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä ja kestävän kehityksen budjetoinnin ottaminen osaksi EU:n monivuotista rahoituskehystä. Me emme näe talouskasvua ja ympäristöstä huolehtimista vastakkaisina asioina. Markkinatalouden avulla voidaan ohjata kulutusta ympäristöystävällisempään suuntaan ja uusien teknologioiden kehittäminen ja käyttöönotto parantaa Euroopan kilpailukykyä pitkässä juoksussa.
Meidän tulee edistää kiertotaloutta, uusien energiamuotojen hyödyntämistä ja biopohjaisten raaka-aineiden käyttöä. Kuka tietää, miten maatalous kehittyy vaikkapa vertikaaliviljelyn tai geenimuuntelun joskus yleistyttyä? Ihminen on ennenkin keksinyt ratkaisuja vaikeisiin haasteisiin.
Ympäristöämme vaivaa vakava yhteislaitumen ongelma, sillä se on kaikkien kulutettavissa ja hyödynnettävissä. Jos vesistöt, ilmakehä tai luonnon monimuotoisuus olisivat yksityisomistuksessa, omistaja vaatisi maksua omaisuutensa heikentämisestä ja kieltäisi sen korvaamattomien osien tuhoamisen. Puhdas ympäristö on kuitenkin julkishyödyke, jota ei yleensä voi eikä pidäkään yksityisen omistaa. Siksi meidän on estettävä ympäristön heikkeneminen yhteisin julkisen vallan päätöksin, markkinamekanismia hyödyntäen. Tahdon, että EU on aktiivinen toimija luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen tähtäävän kansainvälisen sopimuksen luomisessa.
