Eduskunnan perustuslakivaliokunta on linjannut, että EU:n elpymispaketti vaatii eduskunnassa kahden kolmasosan enemmistön. Valiokunta ei ollut asiassa yksimielinen, vaan linjaus tehtiin mahdollisimman niukalla ääntenemmistöllä 9–8. Päätös on poikkeuksellinen, koska tavallisesti perustuslakivaliokunta pyrkii yksimielisiin lausuntoihin.
Valiokunnan kantaa vastaan äänestivät valiokunnan puheenjohtaja Antti Rinne (sd.), Outi Alanko-Kahiluoto (vihr.), Bella Forsgrén (vihr.), Jukka Gustafsson (sd.), Maria Guzenina (sd.), Anna Kontula (vas.), Johannes Koskinen (sd.) ja Mats Löfström (r.). He jättivät lausuntoon eriävän mielipiteen.
Valiokunta toteaa, että elvytyspaketti edellyttää kahden kolmasosan enemmistöä eli vaikeutettua säätämisjärjestystä, koska siinä poiketaan ”merkityksellisellä tavalla” EU:n taloudenhoidon periaatteista.
– Kyse on merkittävään toimivallan siirtoon Euroopan unionille tosiasiallisesti rinnastuva järjestely, ja sitä koskeva ehdotus on eduskunnassa hyväksyttävä päätöksellä, jota on kannattanut vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä, valiokunta toteaa lausunnossaan.
Eriävän mielipiteen jättäneet kansanedustajat toteavat, että elvytyspaketissa on kysymys ”ainutlaatuisesta, poikkeuksellisesta, vakavan kriisin synnyttämästä tilanteesta”.
– Eduskunnan suostumus on sopimuksen hyväksymiselle tarpeen, mutta kysymyksessä ei ole merkittävä toimivallan siirto Euroopan unionille tai siihen rinnastuva järjestely, he toteavat.
Vaatimus kahden kolmasosan enemmistöstä merkitsee, että elvytyspakettia ei ehkä voida hyväksyä yksin hallituspuolueen äänillä.
Määräenemmistöön tosin luetaan vain annetut äänet. Jos kansanedustajat äänestää tyhjää, ääntä ei oteta huomioon määräenemmistöä laskettaessa. Tästä seuraa, että jos osa opposition kansanedustajista äänestää tyhjää, hallituspuolueiden äänet saattavat sittenkin riittää elvytyspaketin hyväksymiseen.
Perussuomalaiset ja kristilliset vastustavat elvytyspakettia. Kokoomus on luvannut ilmoittaa kantansa, kun se on kuullut perustuslakivaliokunnan kannan.
EU-komissio ehdotti viime kesänä 750 miljardin euron elvytyspakettia koronaviruksen aiheuttamien taloudellisten vaurioiden korjaamiseksi. EU-jäsenmaiden hallitukset hyväksyivät paketin viime vuoden lopulla, mutta se pitää vielä hyväksyä jäsenmaiden parlamenteissa.
Suomi saa EU-elvytyspaketista noin 2,7 miljardia euroa. Suurin osa varoista käytetään vihreään siirtymään eli hankkeisiin, joiden avulla pyritään luopumaan fossiilisesta energiasta.
LUE MYÖS:
Kokoomusmepit: EU-elvytys pitää hyväksyä eduskunnassa
