Euroopan parlamentin brexit-pääneuvottelija Guy Verhofstadt painottaa, että brexit ei saa heikentää ulkopolitiikkaa ja turvallisuusyhteistyötä Euroopassa.
Verhofstadtin mielestä Euroopan parlamentin ehdotus kattavasta EU:n ja Ison-Britannian assosiaatiosopimuksesta antaa puitteet tämän toteuttamiseksi.
– Meidän on varmistettava, että turvallisuus- ja puolustusalan sopimukset ovat käytössä ennen siirtymäkauden päättymistä, Euroopan liberaalidemokraattien liiton ALDE:n puheenjohtajana toimiva Verhofstadt kirjoittaa The Guardian -lehdessä.
– Samaan aikaan meidän on päästävä yli nykyisestä pattitilanteesta, jossa EU:n ja Venäjän väliset yhteydet on jäädytetty, mutta jäsenmaat kehittävät Venäjän kanssa kahdenvälisiä suhteita, jotka palvelevat usein kapeita kansallisia etuja. EU:n ja NATO:n on avattava jälleen viestintäkanavat vähentääkseen väärinkäsitysten ja väärinarviointien riskiä – kuten kylmän sodan aikana, Verhofstadt jatkaa.
Verhofstadtin mielestä uusi strategia voitaisiin rakentaa samalle logiikalle kuin Etyk-prosessi 1970-luvulla. Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssin huippukokous pidettiin Helsingissä vuonna 1975.
– Helsinki 2.0 vahvistaisi eurooppalaista turvallisuusarkkitehtuuria avaamalla perspektiivin poliittiselle ja taloudelliselle sitoutumiselle Venäjän kanssa.
Pakotteet poistettaisiin vastineena
Verhofstadt ehdottaa, että vastineeksi Minskin sopimusten täysimääräisestä kunnioittamisesta, kansainvälisen oikeuden noudattamisesta ja vapaiden ja oikeudenmukaisten vaalien sekä ihmisoikeuksien kunnioittamisen edistymisestä Venäjällä EU ei poistaisi ainoastaan taloudellisia pakotteita, vaan syventäisi poliittista ja taloudellista yhteistyötä Venäjän kanssa asteittain.
– Tämä strategia tekisi myös selväksi, että meillä on erimielisyyksiä Venäjän nykyisen hallituksen, ei Venäjän kansan kanssa. Siksi meidän pitäisi avata yliopistomme ja työmarkkinamme parhaille ja älykkäimmille nuorille Venäjän kansalaisille ja yksipuolisesti helpottaa Venäjän kansalaisten viisumien saantia. Riippumattomia kansalaisaktivisteja, vapaita tiedotusvälineitä ja Venäjän kansalaisjärjestöjä pitäisi tukea, Verhofstadt visioi.
Naton eurooppalainen pilari
Hänen mielestään tärkeintä on kuitenkin rakentaa nopeasti puolustusliitto, joka on Naton eurooppalainen pilari.
– Olemme vuosikymmeniä nojautuneet Yhdysvaltoihin emmekä ole investoineet nykyaikaiseen puolustukseen emmekä voimavarojemme yhteensovittamiseen. Monet eurooppalaiset poliitikot kieltäytyvät perustelemasta asiaa kansalaisille pelätessään ajautuvansa konfliktiin euroskeptikkojen kanssa, joita Putin tukee. Samalla olemme juuttuneet noidankehään, Verhofstadt toteaa.
Verhofstadt toivoo, että nykyisten eurooppalaisten johtajien nuoremmalla sukupolvella Ranskan presidentistä Emmanuel Macronista Irlannin pääministeriin Leo Varadkariin, on rohkeutta ajaa yhteistä eurooppalaista puolustusta.
