Uusien sääntöjen myötä EU-maiden on taattava, että metsiin, viljelymaihin ja niittyihin sitoutuu hiilidioksidia niistä ilmakehään vapautuvia hiilidioksidipäästöjä vastaava määrä. Metsä ja maaperä sitovat hiilidioksidia, mutta esimerkiksi hakkuut vapauttavat hiilidioksidia ilmakehään.
Tällä hetkellä EU:n metsät sitovat arviolta kymmenen prosenttia EU:n alueella tuotetuista kasvihuonepäästöistä joka vuosi.
Vuoden 2030 jälkeen jäsenvaltioiden on pyrittävä lisäämään hiilidioksidin poistumia niin, että metsään sitoutuvan hiilidioksidin määrä ylittää metsistä vapautuvien päästöjen määrän. Tämä vastaa Pariisin ilmastosopimuksen ja EU:n pitkän aikavälin tavoitteita.
Maakohtainen raportointi
Jäsenmaiden on annettava selvitys päästöistä vuosittain. Mikäli jäsenmaa ei saavuta sitoumuksiaan viisivuotiskausilla 2021-25 tai 2026-30, vähennetään vaje jäsenmaan päästöoikeuksista.
Jokaisen jäsenmaan täytyy määrittää vertailutaso, jolla viitataan arvioon hiilinielun vuotuisesta koosta. Vertailuvuosina käytetään jaksoa 2000–2009. Vertailutaso perustuu vain metsänhoidon käytänteisiin eikä tehokkuuteen.
Mikäli hiilinielun koko on pienempi kuin vertailutaso, on EU-mailla mahdollisuus soveltaa joustomekanismia metsien käyttöön. Suomelle on myönnetty lisäjoustoa päästölaskennassa kymmenen miljoonan hiilidioksiditonnin verran.
– LULUCF:n myötä metsä- ja maataloussektoreilla pystytään paremmin vaikuttamaan ilmastonmuutokseen. Uusien sääntöjen myötä viestimme on: haluamme, että Euroopan metsien kestävää hoitoa jatketaan. Haluamme, että metsäteollisuus säilyy vahvana Euroopassa, sanoi esittelijä Norbert Lins (EPP).
Päästövähennystavoite päästökaupan ulkopuolisille sektoreille
Parlamentti hyväksyi myös lainsäädännön, jonka myötä vuoteen 2030 mennessä päästökaupan ulkopuolisilta sektoreilta, eli liikenteestä, maataloudesta sekä rakennus- ja jätesektoreilta aiheutuvia CO2-päästöjä on vähennettävä 30 prosenttia EU:ssa vuoden 2005 tasosta. Nämä alat tuottavat noin 60 prosenttia EU:n kasvihuonepäästöistä.
Parlamentti hyväksyi myös maakohtaiset tavoitteet päästövähennyksille vuoteen 2030 mennessä. Suomen päästövähennystavoite on 39 prosenttia.
Näin pyritään toteuttamaan EU:n Pariisin ilmastosopimuksen mukaista sitoumusta leikata kasvihuonepäästöjä kaikilla aloilla 40 prosenttia vuoden 1990 tasoon verrattuna.
