EU-maiden päämiehet kokoontuvat huomenna torstaina Brysseliin pohtimaan, kenestä tehdään EU-komission puheenjohtaja seuraavan viiden vuoden ajaksi. Valinta on perinteisesti ollut mutkikas prosessi, ja vaikka edellisen valinnan vuonna 2014 aikaan siihen löydettiin yksinkertainen malli, nyt saatetaan taas palata vanhaan mutkikkaaseen valintaan.
Viisi vuotta sitten komission puheenjohtaja valittiin niin sanotun kärkiehdokasmenettelyn kautta. EU-puolueet nimesivät ennen EU-vaaleja oman ehdokkaansa, ja suurimman puolueen ehdokas nousi komission johtoon. Keskustaoikeistolaisen EPP:n ehdokas Jean-Claude Juncker on johtanut komissiota siitä lähtien.
Kärkiehdokkaat nimettiin myös tänä vuonna ennen vaaleja. EU-maiden päämiehet ovat kuitenkin olleet malliin tyytymättömiä. Päämiehillä on asiassa sananvaltaa, koska he haluavat pitää mahdollisimman paljon päätösvaltaa itsellään. Lopullisen valinnan tekee EU-parlamentti päämiesten ehdotuksesta.
EU-parlamentin suurimman ryhmän, joka on EPP, mielestä komission johtoon pitää valita EPP:n kärkiehdokas. EPP katsoo, että koska se voitti EU-vaalit, sillä on oikeus saada oma ehdokkaansa komissioon.
EPP:n kärkiehdokas on saksalainen EU-parlamentaarikko Manfred Weber. Hän ei ole kuitenkaan koskaan toiminut kotimaansa ministerinä, mikä on yksi syy siihen, että monet EU-päämiehet haluaisivat nimetä tehtävään jonkun toisen.
EU-päämiehet ovat valmiita sivuuttamaan kärkiehdokasmallin. He hakevat komission puheenjohtajaksi sopivaa henkilöä, jolla on sopiva sukupuoli, joka tulee sopivasta puolueryhmästä ja joka edustaa sopivaa maata. Käytännössä tämä tarkoittaa, että päämiehet neuvottelevat ainakin juhannusaattoon saakka ja käyvät kauppaa yrittäen löytää henkilön, joka sopii kaikille.
Useita nimiä on pöydällä. Weberin valinta on edelleen mahdollinen, mutta EPP:stä löytyy toinenkin vahva ehdokas, ranskalainen Michel Barnier. Barnier on entinen ministeri ja EU-komissaari, ja tällä hetkellä hän toimii EU:n Brexit-neuvottelijana.
Sosiaalidemokraattien kärkiehdokas on hollantilainen Frans Timmermans. Hänen mahdollisuutensa ovat vahvat siinä tapauksessa, että EPP ei pysty pelaamaan komission johtopaikkaa itselleen.
Jos komission puheenjohtajuus valuu näiden kahden suuren EU-ryhmän ulkopuolelle, tanskalainen EU-komissaari Margaret Vestager saattaa on mahdollinen valinta. Hänen vahvuutensa on, että hän edustaa liberaaliryhmää, joka tekee yhteistyötä ranskalaisen En Marche -puolueen kanssa. Puolueen perustaja on Ranskan presidentti Emmanuel Macron, jonka sana painaa EU-päämiesten kokouksessa.
Myös Saksan liittokansleri Angela Merkelin nimeä on pidetty esillä, mutta hän itse on kiistänyt tähtäävänsä EU-virkaan. Kuluvalla viikolla Brysselissä ilmestyvä Politico-lehti nosti Merkelin ehdolle EU-päämiesten kokouksen puheenjohtajan pysyvään tehtävään.
Komission puheenjohtajan valintaa mutkistaakin se, että EU valitsee lähiviikkoina myös puheenjohtajan EU-päämiesten kokoukselle, EU:n ulkopoliittisen edustajan ja EU-parlamentin puhemiehen. Lisäksi syksyllä valitaan Euroopan keskuspankin pääjohtaja.
On mahdollista, että kaikki henkilöt valitaan torstain huippukokouksessa, mutta voi olla, että ketään ei valita. Voi olla, että komission puheenjohtaja valitaan ja muita valintoja lykätään, mutta voi myös käydä päinvastoin.
Vyyhdin purkaminen aloitetaan todennäköisesti komission puheenjohtajan etsimisellä. Keskustelu käydään torstaina päämiesten illallisella, joka alkaa puoli kahdeksalta Brysselin-aikaa.
Virkamieslähteiden mukaan päämiesten tavoitteena on löytää sopu, koska jos valinta lykkääntyy heinäkuulle, EU-parlamentti ehtii järjestäytyä ja se pääsee ohjaamaan valintoja. Päämiehet eivät halua sitä, vaan he haluavat pitää langat omissa käsissään. Jos valintaan ei päästä juhannuksena, voidaan tarvittaessa järjestää ylimääräinen huippukokous jopa jo lähipäivinä.
Suomella on valinnoissa erityinen intressi, koska Suomella on kaksikin sopivaa henkilöä tarjottavanaan EKP:n pääjohtajaksi. He ovat Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn ja Suomen Pankin entinen pääjohtaja Erkki Liikanen.
Suomea edustaa huippukokouksessa pääministeri Antti Rinne (sd.).
Saksan ja Ranskan mielipiteitä pidetään kaikissa EU-päätöksissä ratkaisevina. Monesti maat ovat sopineet asioita etukäteen keskenään ja hyväksyttäneet sopimuksensa muilla mailla.
Suomalaisvirkamiesten käsityksen mukaan tällä kertaa ne eivät kuitenkaan ole sopineet, kuka komission puheenjohtajaksi valitaan. Jos ne olisivat sopineet, tieto olisi jo vuotanut lehdistöön, sanoo eräs virkamies.
