Verkkouutiset

EU on mainettaan parempi, ja paranee vanhetessaan

BLOGI

Jäsenliitto on kirjoittajan mukaan rutkasti kehittyneempi ja vaikutusvaltaisempi kuin vuonna 1995.
Sirpa Pietikäinen
Sirpa Pietikäinen
Sirpa Pietikäinen on europarlamentaarikko.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

EU:n tulevaisuuskonferenssi käynnistettiin Eurooppa-päivänä 9. toukokuuta. Konferenssin tarkoituksena on herättää keskustelua EU:n keskipitkän ja pitkän aikavälin tavoitteista sekä uudistuksista, joita nykyisessä EU-politiikassa tulisi tehdä. Konferenssiin on kutsuttu mukaan satoja kansalaisyhteiskunnan toimijoita, erityisesti nuoria, ja yrittää siten kehittää suoraa demokratiaa EU:ssa.

EU ei ole sama liittouma, jonne kansanäänestyksen tuella liityimme vuonna 1995. Ja se ei välttämättä ole huono asia. Suomi on kahdenkymmenkuuden jäsenvuotensa aikana saanut maailmanlaajuisesti äänensä kuuluviin paremmin kuin koskaan maamme historiassa, ja on tänä päivänä edelleen mukana maailman menestyneimmässä rauhanprojektissa ja suurimmassa sisämarkkina-alueessa. EU ei siis todellakaan ole se sama jäsenliitto, vaan rutkasti kehittyneempi ja vaikutusvaltaisempi kuin vuonna 1995.

Nyt alkanut tulevaisuuskonferenssi osuu mielenkiintoiseen saumaan, kun EU on kohdannut historiansa vakavimman kriisin ja jälleenrakentaa unionia suurimmalla elvytyspanoksella, jota se on koskaan tarvinnut. Ilman EU:ta yksikään jäsenvaltio ei olisi päässyt jaloilleen niin nopeasti kuin nyt. Jokainen jäsenmaa, Suomi mukaan lukien, on mukana omasta tahdostaan tekemässä töitä yhdessä sen eteen, että selviämme tästä yhdessä. Vahva unioni on meidän jokaisen etu, siinä missä heikko unioni rapauttaisi jokaista jäsenmaata, myös Suomea.

EU ei kuitenkaan ole maailman napa, ja Eurooppa onkin suhteellisen pieni taloudeltaan, että väestöltään globaalilla mittakaavalla. Tänä päivänä noin 60 prosenttia sekä maailman BKT:sta että ihmisistä sijaitsee Aasiassa, ja nämä osuudet jatkavat tulevaisuudessa kasvamistaan. Sen sijaan että kauhistelisimme Aasian nousua, meidän tulisi keskittyä vahvistamaan omaa perustaamme ja asemaamme maailmassa. Yksittäisinä jäsenvaltioina emme tähän pysty, mutta unionina kylläkin.

Meidän on yhdessä päätettävä, miten pärjäämme kasvavan Aasian ja kiihtyvän digitalisaation muokkaamassa kansainvälisessä kilpailussa, eli tarvitsemme enemmän yhteisiä pelisääntöjä ja toimivaltaa digitalisaation muovaamiseksi Euroopan mittakaavassa. Pandemia on osoittanut, että tarvitsemme parempaa ja tehokkaampaa yhteistyötä, eli terveysunionia uusiin terveysuhkiin vastaamiseksi, lääkevarmuuden takaamiseksi ja vaikkapa harvinaissairauksien hoitamiseksi.

Ilman yhteistä panostusta koulutuksen tason jatkuvaan nostamiseen emme voi ratkoa yhteisiä tulevaisuuden haasteita. Siksi tarvitsemme sielläkin vahvempaa eurooppalaista toimivaltaa. Hukkaamme ristiriitaisen ja läpinäkymättömän verolainsäädännön vuoksi jopa tuhat miljardia euroa vuodessa, joten tarvitsemme myös toimivaltaa verotusasioissa, yhteisen yhteisöveron aikaansaamiseksi. Lähellämme olevat turvallisuusuhat osoittavat, että tarvitsemme myös vahvemman yhteisen turvallisuusunionin.

Ja jos jäsenmaitemme kohtaa akuutti kriisi, kuten vaikkapa koronapandemia tai talouskriisi, jota ei kukaan ei pysty ratkaisemaan yksin, tulisi EU:lla olla hetkellisesti mahdollisuus ottaa toimivalta siinä kysymyksessä itselleen. Ja olisi myös harkittava, että yksittäisillä ihmisillä olisi oikeus tehdä kantelu tai valitus EU:n tuomioistuimeen. Tässä vain muutamia ajatuksia syötteeksi siihen, miten me voimme rakentaa EU:ta jokaiselle eurooppalaiselle ja suomalaiselle yhdessä, toivottavasti kokoomuksen johdolla.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat

Suosittelemme

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)