Ilmarisen sijoitusjohtaja Mikko Mursula pohtii tuoreessa blogissaan Brexit-äänestyksen vaikutuksia markkinoille. Hän muistuttaa, että Britannia on menneinä vuosina ollut EU-alueen suurin EU:n ulkopuolelta tulevien investointien kohdemaa.
– On kaikki perusteet uskoa, että Iso-Britannian kiinnostavuus investointikohteena Brexitin myötä vähenisi. Tällä puolestaan olisi suora negatiivinen vaikutus esimerkiksi Britannian kiinteistömarkkinoille. Tiedän paljon eläkesijoittajakollegoitani, jotka ovat vierastaneet sitä jo pidempään jo pelkän Brexit-uhan takia, Mursula kirjoittaa.
– Huomionarvoista on myös se, että pelkästään vienti- ja tuontitilastojen valossa EU on Britannialle valtavan paljon tärkeämpi kumppani kuin mitä Britannia EU:lle.
Eurooppalaisten talouslehtien ja analyysitalojen raporttien palstatilaa on jo viikkojen ajan hallinnut arvailu siitä, mitä britit juhannusaaton aattona 23. kesäkuuta EU:n suhteen päättävät ja mitkä ovat äänestystuloksen seuraamukset.
Mursulan mukaan keskeisin kysymys on se, miten markkinat reagoivat Brexit-äänestyksen eri tuloksiin lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä tähtäimellä.
– Eri sijoitusluokkien ensimmäinen markkinareaktio tulee olemaan hyvin paljon riippuvainen siitä, miten äänestystulos poikkeaa markkinoilla ennen äänestystä vallinneesta odotusarvosta. Mitä isompi yllätys tulos on, sitä isompi on myös markkinaliike.
Mursulan mukaan pidemmällä tähtäimellä markkinaliikkeisiin tulee sitten vaikuttamaan enemmän äänestystuloksen todelliset taloudelliset vaikutukset. Näin ollen lopullinen totuus tiedetään vasta vuosien kuluttua.
– Tätä kirjoittaessani sijoitusmarkkinoilla annetaan Brexitille alle 30 prosentin todennäköisyys ja EU:ssa pysymiselle vastaavasti yli 70 prosentin todennäköisyys. Brexit-äänten voitto olisi siten markkinoille iso yllätys, ja aiheuttaisi suuremman markkinaliikkeen.
Mursula pitää mielenkiintoisena, että sijoitusmarkkinoiden indikoimat todennäköisyydet poikkeavat hyvin paljon niin sanottujen kadunmiesten eli itse äänestäjien keskuudessa tehtyjen mielipidekyselyiden tuloksista.
– Jälkimmäiset ovat viime päivinä viestineet täysin tasaväkistä kamppailua kyllä ja ei -äänten välillä. Eroa selittänee osaltaan se, että sijoittajat arpovat äänestystulosta talous- ja tuloskasvuvaikutusten sekä investointivirtojen kautta, kun taas monet äänestäjät ja erityisesti Brexitin kannattajat miettivät kantaansa pikemminkin maahanmuuttopolitiikan ja kansallisen riippumattomuuden kautta. Teemaa arvioidaan siis täysin erilaisista tulokulmista.
Mursulan mukaan globaalin sijoittajan silmin tarkasteltuna Brexitistä on vaikea löytää juuri mitään positiivista.
– Voikin olla, että sijoitusmarkkinoiden antama suurempi todennäköisyys EU:ssa pysymiselle sisältää aimo annoksen toiveajattelua: ”eihän kukaan taloudellisesti noin huonoa päätöstä tee, eihän….?” Kansa kuitenkin päättää.
– Kyseessä on vähintään yhtä paljon poliittinen kuin taloudellinen kysymys. Brexittiä vastustamaan ovat asettuneet niin Yhdysvaltain presidentti, NATO kuin kansainvälinen valuuttarahastokin. Tämä puolestaan antaa äänestäjille oivan mahdollisuuden näpäyttää nykyjärjestelmää ja valtaapitäviä, jos ja kun sellaiseen selkeästi halukkuutta on.
