EU-maat voivat jatkossa määrätä pakotteita kyberhyökkäysten tekijöille. Näin linjattiin torstaina päättyneessä EU-huippukokouksessa.
– Kun valtio todetaan syylliseksi kyber- tai hybridi-iskuun, sille voidaan asettaa pakotteita. Samaan tapaan, kun Venäjälle on asetettu esimerkiksi Krimin tilanteen takia, selvensi pääministeri Juha Sipilä (kesk.) kokouksen jälkeen Verkkouutisille.
Sipilä huomautti, että kyberhyökkäysten kohdalla syyllisyyden osoittaminen on kuitenkin usein todella vaikeaa.
Suomi tyytyväinen päätöksiin
Suomi on ollut kyberturvallisuusasiassa aktiivinen. Suomi laati yhdessä Hollannin ja Britannian kanssa huippukokoukseen paperin, jossa vaaditaan ripeää etenemistä hybridi- ja kyberuhkien torjunnassa. EU-tasolle on saatava kunnon pelotteet, millä torjua hyökkäyksiä ja reagoida niihin vastatoimin. Sipilä olikin kokouksen päätöksiin tyytyväinen.
Pakotepäätöksen lisäksi EU-maat linjasivat, että poliisiviranomaisille ja Europolille annetaan ”riittävät resurssit” ja parannetaan tiedonvälitystä jäsenmaiden välillä. Huippukokouksen päätösten taustalla on taannoinen Hollannin paljastama kyberhyökkäysyritys, jossa Venäjä yritti hyökätä Haagissa sijaitsevaan kemiallisten aseiden kieltojärjestöön (OPCW). Venäjää ei kuitenkaan mainita nimeltä pakotepäätöksessä.
– Sisäisen turvallisuuden saralla on tehty paljon hiljaista näkymätöntä työtä viime aikoina. Tämä on sektori, jolla EU-integraatiota tulee entisestään syventää, totesi Sipilä suomalaistoimittajille.
Brexit-sopua yritetään joulukuussa
Muutoin EU-huippukokouksessa ei tällä kertaa tehty painavia päätöksiä. Britannian erosopimuksen käsittely typistyi lopulta laimeaksi tilanteen toteamiseksi.
– Ei olisi ollut ainakaan haitaksi, jos tässä kokouksessa olisi saatu ratkaisu, pääministeri Sipilä kommentoi Brexit-tilannetta kokouksen jälkeen.
Sipilän mukaan paniikkikiirettä eroneuvotteluissa ei kuitenkaan ole. Yli 90 prosenttia erosopimuksen sisällöstä on valmiina ja sopimus ehditään ratifioida sekä Britannian parlamentissa että europarlamentissa, jos se on valmis viimeistään joulukuussa. Isoin ongelma koskee Pohjois-Irlannin rajan kohtaloa. Asiaan on pääministerin mukaan löydettävä ”käytännöllinen ratkaisu”.
– Toivon, että Britannia pystyy jatkamaan sopimusneuvotteluita nyt saman tien.
Vasta kun erosopimus on valmis, voidaan alkaa neuvotella EU:n ja Britannian tulevasta suhteesta. Britannian eron EU:sta on määrä astua voimaan 30.3.2019.
Italian budjetti kuumensi tunteita
Kokouksessa käsiteltiin myös maahanmuuttoa sekä talous- ja rahaliitto EMU:n syventämistä. EU-maiden johtajat saivat tilannekatsaus pankkiunionin loppuunsaattamisesta ja Euroopan vakausmekanismin (EVM) kokonaisuudistuksesta.
Eniten keskustelua herätti Sipilän mukaan Italian tilanne. Italian budjetti on yli 41 miljardia euroa alijäämäinen ja rikkoo EU:n kasvu- ja vakaussopimusta. EU-komissio on ilmoittanut ottavansa Italian budjetin käsittelyyn. Maan ongelmat jarruttavat euroalueen kehitystyötä.
– Paras keino pahan päivän varalle on pitää valtiontalous tasapainossa ja velkasuhde alle 60 prosentissa bkt:stä, pääministeri muistutti Suomen, Saksan ja kuuden muun euromaan linjasta.
EU-maiden johdon kokousputki jatkuu Brysselissä vielä perjantai-iltaan asti. Parhaillaan käynnissä olevassa ASEM-huippukokouksessa tavoitteena on keskittyä Euroopan ja Aasian välisen yhteistyön vahvistamiseen esimerkiksi kaupankäynnissä, kestävässä kehityksessä sekä ilmastonmuutoksen torjunnassa.
