Verkkouutiset

MTK:n mukaan energian EU-kriteereissä on merkittäviä uhkia

Uusiutuvan energian EU-kestävyyskriteerit uhkaavat rajoittaa puuaineksen ja turvemaiden energiakäyttöä, toteaa Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

EU:ssa valmistellaan parhaillaan uusiutuvan energian direktiiviä (RED II). MTK näkee direktiivin kiinteän biomassan kestävyyskriteerit merkittävänä uhkana Suomen metsä- ja maataloudelle, sillä Euroopan parlamentin ympäristövaliokunta luokittelisi turvemetsien puun ja turvemaiden nurmen uusiutumattomiksi energianlähteiksi.

Ympäristövaliokunta rajoittaisi myös pieniläpimittaisen runkopuun, kantojen ja mäntyöljyn energiakäyttöä ns. kaskadiperiaatteella. Ympäristövaliokunta äänestää asiasta lokakuun lopussa.

MTK:n mielestä kestävyyskriteerien pitää sallia bioenergian tuotanto myös kestävästi hoidetuista turvemetsistä ja -pelloilta peräisin olevilla raaka-aineilla.

– Puutavaralle ja muille raaka-aineille ei voida eikä tarvitse soveltaa puun läpimittaan perustuvaa kaskadiperiaatetta, sillä markkinat ohjaavat raaka-aineen käyttöä joustavasti parhaimpiin käyttökohteisiin, MTK toteaa.

EU-komissio on linjannut, ettei kaskadiperiaate sovellu EU:n lainsäädäntöön. Komission mielestä riittää, että se tekee periaatteesta yleisen, vapaaehtoisuuteen perustuvan ohjeistuksen. Tämän ohjeistuksen on tarkoitus valmistua ensi vuoden aikana.

– Näin ollen parlamentin ei missään nimessä tulisi ujuttaa periaatetta EU:n lainsäädäntöön. Komission kanssa samalla linjalla on myös Euroopan parlamentin maatalousvaliokunta.

MTK kannattaa komission ja Euroopan parlamentin maatalousvaliokunnan esittämää kestävyyden riskiperusteista maakohtaista arviointitapaa REDII -direktiiviin. Parlamentin ympäristövaliokunnan mietintöluonnos sen sijaan rajaisi puuaineksen käyttöä eri käyttötarkoituksiin, mikä vesittäisi biotalousinvestointeja Suomessa ja lisäisi tarpeetonta byrokratiaa metsäalalle.

– Ympäristövaliokunnan nykyinen linja veisi pohjan EU:n pitkän aikavälin strategialta kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa, jossa kiinteillä biomassoilla on merkittävä rooli, sanoo MTK:n ympäristöjohtaja Liisa Pietola.

Vaikka komission esitys sopii suomalaisille metsänomistajille ja maanviljelijöille paremmin, kyseenalaistaa sekin turvemaiden viljelysten energiakäytön. MTK:n mielestä komission esitys onkin tältä osin ristiriidassa Pariisin ilmastosopimuksen. Ilmastosopimus korostaa ruuantuotannon turvaamista ilmastopolitiikassa.

– Esitys on vastoin kestävän kehityksen kaikkia kolmea. sosiaalista, taloudellista ja ekologista, ulottuvuutta. Maataloudesta energiantuotantoon menevät biomassat ovat merkittäviltä osin sivuvirtoja joiden käyttöä ei ole perusteltua rajoittaa, pellon maapohjasta riippumatta, Pietola sanoo.

Turvemaiden biomassojen kestämättömyydestä on lyhyt matka turvepelloilla kasvavan ruuan ja rehun kestämättömyyteen.

– Turvepellot tarvitsevat kasvintuotantoa ja kasvipeitteisyyttä, jotta hiilidioksidipäästöjä voidaan vähentää. Siksi direktiivi ei saa estää maatalousbiomassojen käyttöä bioenergiaksi, Pietola korostaa.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)