Angela Merkel ja Juha Sipilä Brysselissä. LEHTIKUVA/AFP

EU-johtajilta tukea Ukrainalle

EU-johtajat käsittelivät Ukrainan tilannetta ja tuomitsivat Venäjän sotilaallisen voimankäytön.

EU-maiden johtajat antoivat Brysselissä tukensa Britannian pääministeri Theresa Mayn pyrkimykselle saada maansa parlamentti hyväksymään EU:n kanssa neuvoteltu erosopimus. Lisäksi sovittiin, että EU:n seuraavaa monivuotista rahoituskehystä käsitellään seuraavan kerran päämiestasolla kesäkuussa 2019, ja että päätökseen pyritään Suomen puheenjohtajakaudella ensi lokakuussa.

May kertoi myöhään illalla tilannearvionsa Brexitistä, minkä jälkeen 27 EU-maan johtajat keskustelivat tilanteesta erillisessä EU-huippukokouksessa.

– Hyväksyimme päätelmät, joiden uskotaan vastaavan huoliin, joita pääministeri May esitti. Aiemmin neuvoteltua erosopimusta ja poliittista julistusta tulevasta suhteesta ei avata, kertoi pääministeri Juha Sipilä (kesk.).

Eurooppa-neuvosto ilmaisi vakavan huolensa Venäjän kansainvälisen oikeuden vastaisista toimista. EU-johtajat totesivat, että Venäjän sotilaallista voimankäyttöä ei voi mitenkään oikeuttaa, ja että merenkulun pitää olla vapaata Kertšinsalmessa.

EU-johtajat toistivat niin ikään, että EU ei edelleenkään tunnusta Krimin laitonta liittämistä Venäjään. EU ilmoitti myös olevansa valmis toimiin, joilla lujitetaan edelleen sen antamaa tukea, erityisesti konfliktista kärsivien Ukrainan alueiden avustamiseksi.

Lisäksi Eurooppa-neuvosto keskusteli ensimmäisen kerran EU:n seuraavasta pitkän aikavälin budjetista eli rahoituskehyksestä vuosille 2021–2027. Suomen mielestä ehdotettu kehyksen kokonaistaso on liian korkea. Tason pitäisi vastata mahdollisimman pitkälle nykyistä jäsenmaiden yhteistä BKTL-osuutta. Rahoituskehysneuvottelujen ratkaisevat vaiheet ajoittuvat Suomen puheenjohtajakaudelle syksyyn 2019.

– Olemme valmistautuneet puheenjohtajakauteemme huolella ja olemme valmiina saattamaan rahoituskehysneuvottelut maaliin sen aikana. Suurin huolenaiheemme on maaseudun kehittämiseen esitetyt suuret leikkaukset. Olemme valmiit kohdentamaan tähän lisää rahaa kehysten muilta sektoreilta. Alue- ja rakennepolitiikan osalta harva asutus on kansallinen erityispiirteemme, joka tulee huomioida vahvasti myös jatkossa, Sipilä sanoi.

Hänen mukaansa Suomi on myös edistänyt budjetin uusia painotuksia.

– Lisäykset puolustusyhteistyöhön ja muuttoliikkeeseen ovat perusteltuja, samoin kuin lisärahoitus tutkimukseen ja innovaatioihin. Lisäksi ilmastorahoituksen kasvu on myönteistä. Haluamme myös vahvistaa ehdollisuutta rahoituksen vastaanottamisen ja jäsenmaassa tehtyjen toimien välillä. Tämä kytkeytyy erityisesti oikeusvaltioperiaatteeseen ja muuttoliikkeeseen, mutta myös yhteisten varojen käyttöön yleisemminkin, Sipilä totesi.

Ennen EU-huippukokouksia pääministeri Juha Sipilä tapasi Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tuskin sekä Romanian presidentti Klaus Iohannisin ja keskusteli heidän kanssaan tulevan vuoden ajankohtaisista EU-asioista. Romania toimii EU:n puheenjohtajamaana ennen Suomea.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt