Verkkouutiset

Jukka Tarkan mukaan Suomi heikensi itse EU:n yhteisen turvallisuuspolitiikan kehittymistä ja romutti Lissabonin sopimuksen (2003) turvatakuut. LEHTIKUVA / TOR WENNSTRÖM / EUH48 /

EU-johtajan Suomi-lausuntoa ihmetellään: ”Miten tämä möhläys korjataan?”

Asiantuntijan mukaan artiklan 42 lisäys heikentää sotilaallisesti liittoutumattomien EU-maiden asemaa.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Valtiotieteen tohtori, historioitsija Jukka Tarkka ottaa kantaa viikolla Suomessa vierailleen komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenin Helsingissä pitämään puheeseen.

– Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen kävi vakuuttelemassa EU:n vankkumatonta tukea Suomelle Lissabonin sopimuksen 42. artiklan mukaisesti. Poliittiseen tilanteeseen sopivasti hän oli päättänyt olla muistamatta tuon artiklan 7. alakohtaa, joka kieltää EU-jäsenten tuen Naton ulkopuolelle jättäytyneiden unionin jäseniltä, jos ne joutuvat hyökkäyksen kohteeksi. Ne ovat ”tiettyjä jäsenmaita”, Tarkka kirjoittaa Facebook-päivityksessään.

– Tämä oli Tarja Halosen ja Erkki Tuomiojan lahja isänmaalle. He hyväksyivät EU:n solidaarisuutta korostavaksi tarkoitetun ylevän julistuksen tuhoamisen. On mielenkiintoista seurata, miten EU korjaa tämän parikymmentä vuotta sitten puolueettomuudella koketeeranneiden jäsenensä möhläyksen, Tarkka kommentoi.

Keskustelussa kyseisen artiklan taustoja avaa Suomen entinen pysyvä EU-edustaja Jan Store, jonka mukaan kyseistä kohtaa ei voi tulkita aivan tällä tavalla.

– Art. 42.7 ei kiellä avun antamista ’tietyille jäsenmaille’. Se varaa näille maille vain mahdollisuuden määritellä rooliaan ja toimiaan kriisitilanteessa statuksensa mukaisesti eli sotilaallisen liittoutumattomuuden pohjalta.

Store kertoo, että kyseinen kohta laadittiin, koska NATO-maat halusivat varmistaa, ettei artikla 42.7 heikennä niiden keskinäisiä sitoumuksia NATOssa. Toisaalta ’tietyt jäsenmaat’, mukaan lukien Suomi, halusivat varmistaa, etteivät joudu tahtomattaan mukaan puolustusliittoa muistuttavaan operaatioon.

Sekä Tarkka että Store ovat kuitenkin sitä mieltä, että kyseinen ’tiettyjä jäsenmaita’ koskeva lisäys heikensi sotilaallisesti liittoutumattomien EU-maiden asemaa.

– Symbolisesti tärkeää ja tervetullutta, mutta sen käytännön merkityksestä voidaan keskustella, kun artikla perustuu jäsenmaiden väliseen toimintaan eikä EU:n instituutioille ole erillistä roolia määritelty. Eli kenen puolesta hän oikein puhui, voisi kysyä, Store kommentoi von der Leyenin viittausta artiklaan 42.7.

Jukka Tarkan päivityksestä uutisoi ensimmäisenä Uusi Suomi.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)