Kirjoittajan mukaan uutuus neuvotteluissa on oikeusjärjestyskytkentä. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN

Olavi Ala-Nissilä: EU-jäsenmaksulla ei saa päivän kahvikuppia

Budjetointi kuitenkin vie aikaa ja evästä.

Euroopan unionin jäsenmaiden päämiehet asettivat kunnianhimoisen tavoitteen saavuttaa sopu rahoituskehyksistä vuoden 2019 loppuun mennessä eli Suomen puheenjohtajuuskaudella. Se oli myös Suomen tavoite.

Suomessa tehtiin eduskuntavetoisesti prosessille ja rahoituskehyksille monia hyviä tavoitteita niin taloushallinnosta kuin rahoituskehysten sisällöstä. Muun muassa eurooppalainen lisäarvo, läpinäkyvyys ja tuloksellisuus nousivat esille periaatteina. Sisältökysymyksinä nousivat esille muun muassa ilmastonmuutos, kilpailukyky, ruokaturva. maahanmuuton hallinta ja tasa-arvo.

Aikataulu ei näytä toteutuvan. Eikä ole todellakaan mitään uutta, että päätöksenteko venyy. Jos ja kun uusi kehyskausi alkaa 1.1.2021, päättäjät (päämiesten tasolla) voivat aina ajatella, että takaraja on jossain vuoden 2020 lopulla.

Päämiesten pitäisi tietää ja he tietänevätkin aivan hyvin, että kehyspäätöksen lisäksi ennen uutta ohjelmakautta on tehtävä päätöksiä lukuisista muista säädöksistä, kuten maatalouden, koheesiopolitiikan, tutkimuksen ja ulkosuhteiden rahoitusohjelmista. Kaiken kaikkiaan koko rahoituskehyspaketti sisältää 51 lainsäädäntöesitystä. Ja näiden päälle tulee vielä lukuisia komission toimeenpanosäädöksiä. Myös ne olisi hyvä saattaa voimaan jo ennen uutta ohjelmakautta.

Vaikka nyt näyttää siltä, että rahoituskehyssopua ei synny edes päämiestasolla ennen vuodenvaihdetta, oli aivan luontevaa,  että päämiehet asettivat kunnianhimoisen tavoitteen saavuttaa sopu rahoituskehyksistä vuoden 2019 loppuun mennessä eli Suomen pj-kaudella.

Edelliset 2014-20 kehykset saatiin sovittua aivan liian myöhään neuvoston ja Euroopan parlamentin toimesta, vasta joulukuussa 2013, vaivaisen kuukauden ennen toimeenpanon alkamista. On hyvä muistaa sekin, että komissio, joka budjetin toimeenpanovastuussa olevana parhaiten asian tietää, olisi halunnut rahoituskehyssovun syntyvän jo keväällä 2019.

Asiasisällöllisesti neuvotteluissa uusista kehyksistä on paljon tuttua mutta myös jotain uutta. Tuttua on se, että iso kiista koskee kehysten 2021-27 kokonaistasoa. Vertailu kauden 2014-20 kehyksiin ei ole täysin yksiselitteistä muun muassa Brexitin, inflaatiovaikutusten ja joidenkin rakenteellisten muutosten johdosta. Voidaan kuitenkin arvioida, että komission esitys muutettuna vuoden 2018 hintatasoon ja vertailukelpoiseksi kauden 2014-20 kehysten kanssa on 1135 miljardia euroa. Tässä olisi noin viiden prosentin lisäys 2014-20 kehyksiin (1082 miljardia euroa). Mutta bruttokansantuotteen tasoon suhteutettuna komission esitys  olisi 1,11 prosenttia, kun nykykehykset ovat 1,16 prosenttia BKT:sta. Ja tiukimmat maat haluaisivat päästä tasalukuun eli yhteen prosenttiin.

EU:n vuosittaisen budjetin koko on sellainen, että laskettuna EU-kansalaista kohden päivässä ei sillä kahvikuppia saa – juuri muualla kuin EU-parlamentin kanttiinissa. Naisten kengän tai miesten taskumatin syndrooma on aina läsnä tässä. Budjetin pitäisi näyttää pieneltä päältä, mutta sisään pitää mahtua paljon.

Uutuus tämänkertaisissa neuvotteluissa on ollut oikeusjärjestyskytkentä. Eli voidaanko EU-tukia keskeyttää tai jopa katkaista mailta, joissa esiintyy yleisiä puutteita suhteessa oikeusvaltioperiaatteeseen (kuten oikeusjärjestelmän riittämätön riippumattomuus, laittomien julkisten päätösten rankaisemattomuus jne). Selkokielellä jotkut tiivistävät asian niin, että voidaanko maalta evätä EU-tukia, jos se näyttää samalla keskisormea EU:n arvoille. Kadunmiehenä tai tunnollisena veronmaksajana luulisi, että ilman muuta voi. Mutta niin yksinkertaista se ei ole.

Suomi saa parhaiten takaisin jäsenmaksuaan maatalouteen ja ruokaturva on meille iso juttu. Ilmastoasia on näkynyt vahvasti myös omalla agendallamme. Suomi on vielä ensi vuonna troikassa ja voi vaikuttaa kyllä silloinkin,

Kaikkiaan 27 jäsenmaan ei ole lähtökohtaisesti helppo sopia yhdessä rahoituskehyksistä. EU:n ja kaikkien jäsenmaiden etu on, että sopu taas syntyy ja mieluiten ennemmin kuin myöhemmin.

Olavi Ala-Nissilä

Olavi Ala-Nissilä

Olavi Ala-Nissilä on keskustan kansanedustaja.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt