Troolari Pohjanmerellä. LEHTIKUVA / AFP William Edwards

EU ja britit kohti turskataistelua – ”kyllä tästä sota saadaan”

Britannia haluaa häätää EU-kalastajat mutta jatkaa kalasaaliiden myyntiä.

EU-parlamentaarikko Sirpa Pietikäinen (kok.) ennustaa, että EU:n ja Britannian on vaikea löytää yhteinen sävel tulevissa kalastusneuvotteluissa.

– Kyllähän tästä hirveä sota saadaan.

Hän sanoo, että asia on kaikkea muuta kuin vitsi, koska kalastus on poliittisesti arka aihe. Lisäksi EU:n kalastuskiintiöt ovat hänen mielestään olleet aivan liian suuret, ja nyt Britannia on ilmoittanut, että se kasvattaa kiintiöitä entisestään.

– Sekä syvänmeren kalat että pintavesien kalat ovat äärimmäisen uhanalaisia, Pietikäinen sanoo.

Britannian nykyinen pääministeri Boris Johnson vaati jo ennen maan Brexit-kansanäänestystä, että Britannian tulee ottaa omat aluevedet haltuunsa kalastuksen osalta. Tällä hetkellä muidenkin EU-maiden alukset saavat kalastaa Britannian aluevesillä, ja sama pätee myös toisinpäin. Brexitin seurauksena oikeudet pitää neuvotella uudelleen.

Johnson pitää kiinni tavoitteestaan edelleen. EU:n Brexit-neuvottelija Michel Barnier puolestaan ilmoitti maanantaina, että EU:n kahdesta tärkeimmästä Brexit-tavoitteesta toinen on kalastus. Hän vaatii, että britit pitävät vetensä auki EU-aluksille jatkossakin.

Britannian kannalta neuvotteluja mutkistaa se, että tällä hetkellä brittialukset saavat myydä saaliinsa suoraan esimerkiksi Ranskan satamissa. Brexit uhkaa sulkea tämän oikeuden.

– Heidän pitäisi edelleen saada myydä kalat EU:hun, sanoo EU-parlamentaarikko Henna Virkkunen (kok.).

Britannia erosi EU:sta tammikuun lopussa, mutta jäsenyysehdot ovat voimassa siirtymäkauden ajan eli ainakin tämän vuoden loppuun. Kuluvan vuoden aikana EU ja Britannia neuvottelevat tulevaisuuden suhteensa, ja neuvotteluihin kuuluu yhtenä osana kalastus.

Britannian kovat puheet kalastusvesien palauttamisesta omaan käyttöön ovat ”soppa, josta ei hyvää seuraa”, sanoo RKP:n meppi Nils Torvalds. Hänen mukaansa viesti on suunnattu rannikoiden vanhojen ja heikosti menestyvien teollisuuskaupunkien asukkaille.

– Jokainen asia, joka on voitu laittaa EU:n tiliin, on sinne laitettu.

Esimerkiksi Pohjanmerellä kalastusalueiden käytöstä neuvottelee jatkossa kahden sijaan kolme osapuolta: EU, Norja ja ”uutena” Britannia. Aiemmin Britannian neuvotteli osana EU:ta.

Torvalds sanoo, että Pohjanmeren makrillikanta on viime vuosina liikkunut pohjoiseen mahdollisesti sen vuoksi, että merivesi on lämmennyt.

– Makrilli on siirtynyt Islannin alueelle, ja turskakin voi aiempaa huonommin.

Brittien kannalta tämä tarkoittaa, että kalat liikkuvat pois heidän alueeltaan, mikä voi kutistaa saaliita.

– Poliittisessa taistelussa Johnson sanoo, että kunhan pääsemme hoitamaan omia kalakantojamme, alan teollisuus kukoistaa, Torvalds toteaa.

Britannialla on kokemusta erilaisista kalastuskiistoista. Tunnetuimmat tapaukset lienevät Britannian ja Islannin väliset turskasodat noin 40–60 vuotta sitten.

Islantilaiset halusivat häätää ryöstökalastuksesta syyttämänsä brittikalastajat kauemmas saarestaan, ja siirsivät aluevesirajaansa ensin neljän ja lopulta peräti kahdensadan meripeninkulman päähän rannikostaan. Britannia puolusti etujaan, ja seurasi jopa lieviä väkivaltaisuuksia.

Islanti katkaisi diplomaattisuhteensa Britanniaan. Britannia lähetti sota-aluksia suojelemaan kalastajiensa etuja. Islanti uhkasi sulkea Keflavikin Nato-tukikohdan ja erota Natosta, mikä lopulta johti kiistan laukeamiseen.

Kommentit

Miksi kommentit eivät näy? »Kommentoinnin säännöt