Ääneen perustuvista käyttöliittymistä on Suomen Tekoälykiihdyttämön mukaan tulossa luonnollinen osa ihmisen ja koneen välistä vuorovaikutusta, mutta puhesovellusten kehittämisessä on ollut hidasteita.
– Yksi merkittävä hidaste puhesovellusten kehittämiselle oli yllättäen juridinen. EU:n tietosuoja-asetuksen mukaan puhedata on henkilötietoa, ellei sitä anonymisoida. Asetuksen tulkinta ja asioista sopiminen osapuolten välillä on vienyt valtavasti aikaa. Aikaa, joka on ollut pois sovellusten kehittämiseltä, kertoo tiedotteessa Tekoälykiihdyttämön vetäjä Alexander Törnroth.
Tekoälykiihdyttämö on vastikään julkaissut Oppaan puheentunnistuksen hyödyntämiseen. Puheteknologiaan keskittyneen kiihdyttämöryhmän oppeihin perustuva opas on tarkoitettu organisaatioille, jotka haluavat ottaa ensimmäisen askeleensa luonnollisen kielen prosessoinnin kanssa.
Kiihdyttämön mukaan puheentunnistusteknologia tarjoaa yrityksille paljon mahdollisuuksia liiketoiminnan kehittämiseen, ja Suomessa on useita huipputason puheteknologian yrityksiä, jotka voivat toimia kumppaneina tekoälyprojekteissa.
– Maailmalla puheentunnistus ja puheteknologia on jo muutaman vuoden ollut kaikkien huulilla. Suomessa on kaivattu vastaavia asiakas- ja liiketoimintalähtöisiä esimerkkejä. Aina tarvitaan edelläkävijöitä ja olen iloinen, että kiihdyttämön ensimmäisessä ryhmässä mukana olleet S-Ryhmä, Alma ja Elisa ovat olleet valmiita näyttämään mallia muille, Törnroth kertoo.
Suomen Tekoälykiihdyttämö auttaa yrityksiä hyödyntämään tekoälyä. Kiihdyttämö on Teknologiateollisuus ry:n perustama ja työ- ja elinkeinoministeriön rahoittama.
