Verkkouutiset

Puolustusministeriön kansliapäälliköksi 1. tammikuuta 2022 alkaen nimetty ylijohtaja Esa Pulkkinen 238. maanpuolustuskurssin avajaisissa Säätytalolla Helsingissä 8. marraskuuta 2021. LEHTIKUVA / JUSSI NUKARI

Etteikö Nato-jäsenyys toisi lisäarvoa? Ministeriöstä tyrmäys ex-komentajalle

Puolustuspoliittisen osaston päällikkö Esa Pulkkinen korostaa, että Suomen Nato-yhteistyöstä puuttuvat velvoitteet ja turvatakuut.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Puolustusministeriön puolustuspoliittisen osaston päällikkö, kenraaliluutnantti Esa Pulkkinen torjuu ilmaan heitetyn ajatuksen, ettei Nato-jäsenyys toisi Suomelle käytännössä juuri enää lisäarvoa.

Verkkouutiset kertoi lokakuussa Norjan puolustusvoimien ex-komentajan Sverre Diesenin näkemyksestä, jonka mukaan ”ruotsalaisilla ja suomalaisilla on nyt niin kattavat sopimukset sekä Naton että suoraan Yhdysvaltojen kanssa, että muodollinen Nato-jäsenyys on käynyt miltei tarpeettomaksi”.

– En tiedä, kenelle hän tässä yhteydessä haluaa viestittää – norjalaisille vai keille – mutta Suomihan ei ole liittokunnan jäsen. Meillä ei ole velvoitteita mutta ei myöskään suojaa, mitä sotilasliitto voi antaa. Se on minusta ihan yksiselitteisen selvää. Tällaiset lausunnot ovat hyvin spekulatiivisia eivätkä vastaa todellisuutta, kommentoi Pulkkinen asiaa Verkkouutisille.

– Suomi ei rakenna puolustustaan sen varaan, että ilman muodollisia sopimuksia joku tulisi meitä puolustamaan.

Pulkkinen viittaa myös tuoreeseen puolustusselontekoon, jonka valmistelutyötä hän on johtanut. Siinä todetaan suoraan, ettei Suomen kumppanuusyhteistyö Naton kanssa sisällä viidennen artiklan mukaisia turvatakuita eikä velvoitteita.

Selonteossa linjataan myös, että Naton ja Yhdysvaltojen lisääntynyt toiminta ja läsnäolo Baltian maissa ja Puolassa on lisännyt vakautta Itämeren alueella.

– Nato-yhteistyömme ei sisällä velvoitteita muttei myöskään anna turvatakuita. Se on kuitenkin hyödyllistä, koska puolustusyhteistyö sinällään on osa turvaverkkoamme. Siihen liittyy EU-jäsenyys, yhteistoiminta Naton kanssa, Yhdysvaltojen kanssa, erinäköiset monikansalliset hankkeet, mitä täällä Euroopassa on meneillään sekä Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyö. Tämä kaikki on osa turvaverkkoamme, jonka ytimenä on kuitenkin se, että viime kädessä vastaamme itse omasta turvallisuudesta ja puolustuksestamme, Pulkkinen katsoo.

Mitä tulee taas Diesenin viittaamiin Suomen ja Ruotsin suoriin sopimuksiin Yhdysvaltojen kanssa, Pulkkinen arvioi asiaa näin:

– Yhdysvallat sitoutuu Euroopan puolustukseen Naton kautta. Olen ollut aina tätä mieltä enkä mielipidettäni siitä muuta.

– Euroopalle ja myöskin Suomelle on arvokasta, että Yhdysvallat on sitoutunut Naton kautta tänne Eurooppaan. Vaikka kansainvälinen järjestelmä on aikamoisessa murroksessa tällä hetkellä, Naton ja Euroopan unionin kaltaisia instituutioita tarvitaan edelleen. Ne ovat erityisesti meidän pienten valtioiden etu.

Naton on määrä päivittää uusi strateginen konseptinsa vuoden 2022 huippukokoukseen mennessä. Minkälaiset ovat Suomen mahdollisuudet ei-jäsenenä vaikuttaa tähän?

– Sanoisin, että liittymäpintamme tähän tulee EU:n kautta. Unionihan on rakentamassa paraikaa omaa strategista konseptiaan, jota kutsutaan kompassiksi. Mitä enemmän yhteneväisyyksiä näillä kahdella on keskenään, sen parempi meille. EU:n intressien esiin tuominen Naton strategisessa konseptissa on tietysti etumme ja keskeisin keino vaikuttaa siihen.

EU ”tasan niin vahva” kuin jäsenet haluavat

Pulkkinen toimii vielä tämän vuoden loppuun puolustuspoliittisen osaston johdossa ministeriössä. Vuoden 2022 alusta hän aloittaa työnsä puolustusministeriön kansliapäällikkönä.

Ennen nykyistä tehtäväänsä Pulkkinen toimi Brysselissä EU:n sotilasesikunnan päällikkönä 2016-2020. Hän on aiemmin sanonut ja arvioi edelleen, ettei EU ole kehittymässä puolustusliitoksi.

–Ei ole kehittymässä. EU:lla on tärkeä rooli Euroopan kokonaisturvallisuudessa ja epäsuorasti myös puolustuksessa suorituskykyjen kehittämisen kautta, koska tämä palvelee ei pelkästään EU-maita vaan myöskin Nato-maita ja Natoa instituutiona.

Pulkkinen korostaa, että ”sotilasliitto on kuitenkin sotilasliitto”. Ja vaikka EU:ta on arvosteltu eripuraisuudesta turvapaikkapolitiikassa ja kompuroinneista viimeksi Valko-Venäjän Puolaan kohdistamassa hybridioperaatiossa, Pulkkisen mielestä unionin keskeisin rooli Euroopan turvallisuudessa liittyy nykyisenkaltaiseen epävakaaseen ympäristöön, jossa kriisit ovat lähtökohtaisesti sotaa alempiasteisia.

Pulkkinen arvioi, että EU:n kykyä toimia tehokkaasti tämänkaltaisissa hybridioperaatioissa haastavat osaltaan kansainväliset sopimukset, mutta myös EU:n sekä sen jäsenvaltioiden väliset oikeudet ja vastuut, jotka eivät ole riittävän selkeät.

– On hyvin vaikea ottaa selkeää kantaa siihen, miten EU olisi voinut tässä tilanteessa toimia paremmin. Se mitä entisessä työssäni tuli usein todettua, että EU on instituutiona tasan niin vahva kuin jäsenmaat haluavat sen olevan.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)