”Ette tee aina eroa turvapaikanhakijoiden ja työperäisten maahanmuuttajien välillä”

Kokoomuksen kansanedustaja Juhana Vartiainen ja perussuomalaisten kansanedustaja Simon Elo ovat eri mieltä maahanmuuton hyödyllisyydestä Suomen kansantaloudelle.

Perussuomalaisten järjestämässä Suuri maahanmuuttokeskustelu –paneelissa Porin SuomiAreenalla keskusteltiin maahanmuuton vaikutuksista eri valtioiden kansantalouksiin ja yhteiskuntiin.

– Tärkeintä on pitää erillään nämä kaksi aivan eri ilmiötä; ensimmäinen on turvapaikanhakijat ja pakolaiset, ja toinen on työperäinen maahanmuutto, Juhana Vartiainen sanoi.

Vartiaisen mukaan ilmiöt aiheuttavat aivan eri tavalla valikoituneiden ihmisryhmien virrat Suomen kaltaiseen maahan.

– Toiset tulevat nimenomaan tehdäkseen työtä, parhaassa tapauksessa niin, että heidät rekrytoidaan suoraan ulkomailta.

– Pakolaiset ovat puolestaan usein tavalla tai toisella joutuneet lähtemään omasta maastaan. Silloinhan se valikoi ihan erilaisen ihmisryhmän, jolla on todennäköisesti paljon suurempia vaikeuksia sopeutua työmarkkinoille.

Vartiainen korostaa, että pidemmällä aikavälillä myös monet pakolaiset sopeutuvat hyvin. Hän korosti, että on tärkeää erottaa nämä kaksi eri ilmiötä.

– Jos uskaltaisin tätä meidän hallituskumppaniamme perussuomalaisia hieman kriittisesti kohdella, niin sanoisin, että minusta te ette aina riittävästi tee tätä eroa. Ja kun usein kansan suussa maahanmuutto on usein vain somaleihin liittyvää, niin te ette torju riittävästi näitä väärinkäsityksiä.

Vartiaisen mukaan työperäinen maahanmuutto on kaikissa muissa Pohjoismaissa nykyään olennainen osa työllisyyden kasvua. Hänen mielestään ei ole sattumaa, että Suomessa, jossa maahanmuuttoa on vähiten, julkinen talous on myös kaikista Pohjoismaista heikoimmassa kunnossa.

– Koko Suomen julkinen talous on ikään kuin tappiota tuottava, koska meillä on tämä kestävyysvaje ja liian alhainen työllisyysaste.

”Negatiivisia vaikutuksia”

Perussuomalaisten kansanedustaja Simon Elo vastasi aina eritelleensä mistä on kyse ja tehneensä selväksi sen, että eri väestöryhmillä on eri vaikutuksia (julkiseen talouteen), kun puhutaan maahanmuutosta.

Elo siteerasi Yhdysvaltalaista maahanmuuttokriittisistä kirjoituksistaan tunnettua maahanmuuton tutkijaa, Harvardin yliopiston talous- ja sosiaalipolitiikan professori George J. Borjasta: ”tutkimukseni tärkein opetus on, että maahanmuuton taloudellinen vaikutus riippuu ajasta ja paikasta ja että maahanmuutto voi olla joko hyödyllistä tai haitallista.”

– Hän ei anna suoraa vastausta siihen, onko maahanmuutto itsessään hyödyllistä vai haitallista, koska eihän siihen ole tietenkään suoraa vastausta. Se riippuu ajasta ja paikasta ja siitä, millaista politiikkaa harjoitetaan.

Elo on tehnyt Ruotsin maahanmuuttopolitiikasta raportin. Hänen mukaansa on varmasti löydettävissä lukuja, että maahanmuutto on vaikuttanut lyhyellä aikavälillä suotuisasti Ruotsin talouskasvuun.

– Tukholman kauppakorkeakoulun entinen tutkija Jan Tullberg on tehnyt tuoreen tutkimuksen maahanmuuton kokonaiskustannuksista yhteiskunnalle. Hänen mukaansa se on 250 miljardia kruunua.

– Minusta on perusteetonta väittää, että maahanmuutolla olisi Ruotsille pelkästään suotuisia taloudellisia vaikutuksia kokonaisuutena. Minä väitän ja ruotsalaistutkijat väittävät, että maahanmuutolla on nimenomaan negatiivisia vaikutuksia.

Suuri ulkomaalaisten osuus

Juhana Vartiaisen mukaan työperäisessä maahanmuutossa on jokseenkin itsestään selvää, että tällaisella työvoimataseella Suomen kannattaisi tehdä kaikille, jotka haluavat täällä tehdä työtä ja yrittää, mahdollisimman helpoksi tulla Suomeen.

– Sen sijaan sellainen erittely, jota perussuomalaiset harrastaa, että aletaan erittelemään etnisen taustan suhteen, niin se ei vaan sovi kovin hyvin meidän poliittiseen kulttuuriin, joka perustuu yksilölliseen oikeusjärjestykseen.

– Katsokaa nyt tätä kokonaisuutta. Sellaiset maat Euroopassa ja Pohjoismaissa, joissa on suuri ulkomaalaisten osuus, sattuvat olemaan myös aika vauraita maita.

Vartiainen korosti, että Suomen julkisen talouden suuri ongelma on alhainen työllisyysaste.

– Maahanmuuttajille on yleensä noin kymmenen prosenttia alhaisempi työllisyysaste kuin kantaväestöllä, mutta jos me emme saa työllisyysastetta ylös, julkistalouden ongelma ei ratkea.

– Jos me onnistumme ratkaisemaan sen, pystymme myös paremmin integroimaan maahanmuuttajia. Onneksi hallitusohjelma on kunnianhimoinen. Siellä on työttömyysturvan uudistusta, säästöjä, paikallista sopimista, eli pyritään alentamaan työllistämisen kynnyksiä.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt