Kansanedustaja Timo Heinonen (kok.) kysyy kotisivuillaan kysymyksen: miksi se, joka tekee eniten, saa vähiten?
– Tämä kysymys oli eilen esillä toreilla (MTK:n protesteissa) ympäri Suomen maan. Maatalous on ajautunut nyt vakavaan talouskriisiin, eikä toimia tilanteen ratkaisemiseksi ole löytynyt. Lannoitteiden, rehujen, sähkön, polttonesteiden, koneiden ja rakennustarvikkeiden hinnat ovat kuluneen vuoden aikana nousseet nopeasti. Samaan aikaan viljelijöiden tuotteistaan saama hinta ei ole noussut, Timo Heinonen kirjoittaa.
Hän kertoo kotikunnassaan Lopella perunaa viljelevästä Asko Niemelästä. Niemelä myi MTK:n tapahtumassa perunoita ämpärikaupalla euron hintaan, jonka hän kaupalta normaalisti saa. Heinosen mukaan yhtälö on kestämätön.
– Luomuruisleivästä viljelijän osuus oli seitsemän senttiä. Narinkkatorin tapahtumassa tuottajat tarjoilivat myös lihakeittoa 40 sentin tuottajahinnalla ja vegaanista hernekeittoa 10 sentillä. Vapaan kanan munarasioita, 10 kappaletta isoja munia, myytiin 50 sentillä. Kaupassa nämä vapaan kanan munat maksavat noin 2,90 euroa kilo ja tuo Askon perunoiden kilohinta on noin euron. Nyt eurolla sai viiden kilon ämpärillisen pottuja, Heinonen toteaa.
– Ruuan tuotantoketjussa suurin työmäärä tehdään maatiloilla, mutta maanviljelijä saa ruuan hinnasta vain murusia.
Hänen mukaansa tämä ei ole reilua.
– Olutpullosta ohran viljelijälle tulee 2,2 senttiä. Olutta ei sentään tällä hinnalla Narinkkatorillakaan myyty. Olisi ehkä jonot olleet turhankin pitkiä.
Samaan aikaan suomalaiset arvostavat kotimaista ruokaa. Kantar TNS:n mukaan 86 prosenttia on täysin tai melko samaa mieltä siitä, että Suomessa pitää tuottaa ainakin sen verran ruokaa, että se riittää suomalaisten omaan kulutukseen.
– Ostetaan siis suomalaista ruokaa. Ja luodaan myös painetta, että kaupat olisivat reilumpia suomalaista ruuantuottajaa kohtaan. Ja vaaditaan, että myös pääministeri Sanna Marinin hallitus tekisi edes jotain kotimaisen ruuantuotannon tulevaisuuden pelastamiseksi, Heinonen kirjoittaa.
– Nyt olemme vaarallisella tiellä. Oma ruuantuotanto on nimittäin työllisyyskysymys, ruuan puhtaus ja makukysymys, mutta myös huoltovarmuuskysymys. Tämä pitäisi nyt tämän koronapandempiankin jälkeen lopultakin ymmärtää.
