Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen toimitusjohtaja Aki Kangasharju. LEHTIKUVA / MARTTI KAINULAINEN

Etlan johtaja: EU-paketti vauhdittaa Suomen taloutta vain 0,1 prosenttia

Aki Kangasharjun mukaan EU-pakettiin kannattaa ehkä suostua, vaikka Suomi ei siitä taloudellisesti hyödykään.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan toimitusjohtajan Aki Kangasharjun mukaan Suomen talous kasvaa lähivuosina vain prosentin kymmenyksen nopeammin EU:n elpymispaketin ansiosta.

Suomi saa EU:n elpymisvälineestä käytettäväkseen julkisiin menoihin tai veronalennuksiin noin 2,7 miljardia euroa vuosina 2021-2027.

– Todellinen lisäys on pienempi, koska osa niistä tehtäisiin ilman elpymisvälinettäkin. Esimerkiksi sote-uudistukseen menee uutta rahaa riippumatta siitä, tuleeko se EU:n vaiko Suomen valtion budjetista, Aki Kangasharju kirjoittaa kolumnissaan.

Lainaakin ohjelmaan kuuluu, mutta sitä Suomen ei Kangasharjun mukaan kannata ottaa, koska se saa markkinoilta itse lainansa halvemmalla.

– Näyttää siltä, että Suomessa elpymispaketti halutaan käyttää menolisäyksiin, vaikka veronalennuksetkin olisivat mahdollisia, Kangasharju toteaa.

Menot käytetään todennäköisesti nousukaudella

Kirjallisuuden mukaan niin sanottu finanssipoliittinen kerroin eli julkisten menojen lisäys eurolla nostaa oman maan bruttokansantuotetta muutaman vuoden horisontilla 0,6–1 eurolla.

– Keskimäärin elvytys siis kasvattaa omaa taloutta korkeintaan elvytyspaketin määrän verran. Suomessa talousvaikutus olisi todennäköisesti selvästi pienempi, Kangasaharju kertoo.

Elvytyksen teho on selkeästi keskimääräistä pienempi ikääntyvässä maassa ja voi olla jopa vain kolmanneksen siitä, mitä se on nuoremman ikärakenteen maissa.

Rahapolitiikka vaikuttaa jonkin verran toiseen suuntaan, sillä korkoja tuskin juuri nostetaan lähivuosina.

– Sen vaikutus kuitenkin korkeintaan kompensoi väärään suhdannetilanteeseen osuvan elvytyksen.

Menot käytetään pääosin vuosina 2023–2024, jolloin on todennäköisesti nousukausi.

– Silloin resursseja tarvitaan taloudessa yleisesti, joten osa menolisäyksistä yksinkertaisesti syrjäyttää yksityistä tuotantoa.

Näin raha kasvattaa taloutta seitsemän vuoden aikana

Kangasharjun mukaan elvytyspaketti lisännee EU-maiden menoja yhteensä noin kolme prosenttia suhteessa talouden kokoon.

– Se läikkyisi Suomen talouteen noin prosentin kolmen kymmenyksen verran tulevien vuosien aikana.

Hänen mukaansa arviot EU-paketin vaikutuksista eivät juuri muutu, vaikka läikyntävaikutus oletettaisiin erityisen suureksi sen vuoksi, että koko EU elvyttää samaan aikaan.

Näillä oletuksilla EU-paketti, joka on Suomelle noin yksi prosentti suhteessa talouden nykyiseen kokoon seitsemän vuoden aikana, kasvattaa Kangasharjun mukaan talouden kokoa ehkä 0,5 prosenttia ja parhaimmillaankin reilun prosentin.

– Yhteensä seitsemän vuoden aikana jaettava raha kasvattaa Suomen taloutta ehkä noin yhden kymmenesosaprosentin verran vuotta kohden, Kangasharju laskee.

Pitkällä aikavälillä vaikutus pienenee edelleen tai kääntyy jopa negatiiviseksi, koska Suomelle kustannus elvytyspaketista on kolminkertainen saantoon nähden.

Tässä tapauksessa paketti on hintansa väärti

Kangasharjun mukaan EU-pakettiin kannattaa ehkä kuitenkin suostua, vaikka Suomi ei siitä taloudellisesti hyödykään.

– Suomi on hyötynyt sisämarkkinoista, joiden olemassaoloa EU-paketilla osaltaan turvataan, Kangasharju toteaa.

Hänen mukaansa EU-paketti avaa myös pienen toivon kipinän EU-maiden uusiutumisesta, sillä EU:n tavoitteena on kannustaa tukirahalla vaikeiden rakenneuudistusten tekemistä jäsenmaissa.

– Jos tällä kertaa uudistukset lähtevät liikkeelle, paketti on hintansa väärti, Kangasharju näkee.

Kommentit

Miksi kommentit eivät näy? »Kommentoinnin säännöt