Suomen teollisuustuotanto on keväällä selvinnyt Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan mukaan muita EU-maita paremmin, mutta tavaravientimme on lähtenyt maailmankaupan tavoin laskuun.
Toukokuussa teollisuustuotannon määrä oli Suomessa vain neljä prosenttia alempi kuin vuotta aiemmin, kun laskua kertyi koko EU:ssa 21 prosenttia, autoteollisuusvaltaisessa Slovakiassa jopa reilusti yli 30 prosenttia.
Kemianteollisuus sekä sähkö- ja elektroniikkateollisuus olivat Suomessa maalis-toukokuussa selvässä kasvussa vuoden takaiseen. Heikoimmin kehittyivät elintarvikkeiden, kulkuneuvojen sekä kone- ja metallituoteteollisuuden tuotanto.
Suomen tavaraviennin määrä kuitenkin oli lähes 11 prosenttia pienempi kuin helmi-maaliskuussa vaikka helmikuun lukuja heikensi metsäteollisuuden lakko. Viennin heikkous oli Etlan kuukausiraportin mukaan keväällä laaja-alaista.
Uusien tilausten arvo teollisuudessa laski toukokuussa 28 prosenttia vuodentakaisesta. Paperi- ja kemianteollisuudessa miinusta kertyi 30 prosenttia, metalliteollisuudessa noin puolet tästä. Paperiteollisuudessa tilausten pitkän ajan trendi alitti jo vuoden 2009 heikoimman tason.
Palvelualoilla tuotannon menetykset ovat Etlan mukaan olleet yleisesti suurempia kuin teollisuudessa. Maalis-toukokuussa tuotannon kausitasoitettu määrä oli majoitus- ja ravitsemisalalla 57 prosenttia pienempi kuin joulu-helmikuussa.
Kuljetuksen ja varastoinnin toimialalla tuotanto väheni 20 prosenttia, matkatoimistoissa 74 prosenttia, radio- ja tv-toiminnassa 19 prosenttia ja mainostoiminnassa 22 prosenttia.
Sen sijaan vähittäiskauppa on Etlan mukaan keskimäärin pärjännyt verrattain hyvin, ja henkilöautojen ensirekisteröinnit toipuivat koronakuopasta heinäkuussa.
Euroopan komission keräämät maakohtaiset luottamusindikaattoritkin elpyivät hieman lisää heinäkuussa.
– On kuitenkin mahdollista, että kun COVID 19 -virus nostaa uudelleen päätään, useissa EU-maissa nähdään elo-syyskuussa luottamuksen paranemisen pysähtyminen tai jopa hienoinen heikkeneminen. Epävarmuutta aiheuttavat koronaviruksen lisäksi myös maailman talouskehityksen jyrkkä hidastuminen, velkaantuminen laajemminkin sekä Brexit, arvioi tiedotteessa Etlan tutkija Ville Kaitila.
