Alkava vuosi 2021 merkitsee Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan arvion mukaan koronakriisin loppua: talouden laskusuhdanne päättyy ja toipuminen alkaa rokotteen sekä EU:n elpymisrahaston tuella. Luvassa on iloisen 20-luvun alku, mitä raha- ja finanssipolitiikan elvytys voimistavat.
– Elpymisessä on luonteenomaista, että baarit täyttyvät ja Gran Canaria kutsuu, joten rautakaupat ja gigantit hiljenevät. Kasvun tekijöiden näkökulmasta iloinen vaihe ei kuitenkaan kestä kauaa. Pitkän aikavälin kasvupotentiaali on Suomessa vain puolentoista prosentin luokkaa. Ellei sitä saada nopeammaksi, edessämme on tuskallinen julkisen sektorin sopeutusohjelma, arvioi Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju tiedotteessa.
Etlan tutkimusjohtaja Tero Kuusen mukaan Suomen talous herää rokotteiden myötä viimeistään kesällä. Talouspolitiikassa siirrytään siten elvytyksestä sopeutukseen. Siirtymä tuskin tulee olemaan poliittisesti helppo, mutta pitkän aikavälin velkakestävyyden kannalta olennainen.
– Sopeutukset on järkevintä ajoittaa edessä olevaan noususuhdanteeseen. Myös globaalisti talouskasvussa nähdään merkittävää kiihtymistä koronan helpotettua, mikä tukee kotimaista kasvua. Tosin rokotusten eritahtisuuden vuoksi alueelliset erot tulevat korostumaan, toteaa makrotalouden ja julkisen talouden tutkimuksesta vastaava Kuusi.
Perustellusti koronarokotteen arvioidaan olevan ratkaisevin tekijä talouden laskun pysäyttämiseksi. Ilman luotettavaksi koettua rokotetta ihmisten käyttäytymiseen jää liikaa ”epävarmuuden sumua, jonka sisään ei näe”. Etlan tutkijat listaavat rokotteen kuluneen vuoden positiivisimmaksi uutiseksi.
– On äärimmäisen hieno asia, että rokotekielteisyys oli Suomessa alkanut tasaantua jo ennen koronan puhkeamista. Kärsivällinen työ, jossa viranomaiset ovat säilyttäneet hämmästyttävän tyyneyden, on tuottanut hedelmää. Työn yhteiskunnallinen merkitys paljastuu vasta nyt, jälkikäteen ja yllätyksenä kaikille, sanoo Etlan tutkimuspäällikkö, lääketieteen tohtori Martti Kulvik.
Koronavuosi meni paremmin kuin pelättiin
Suomen talous selvisi kaikkiaan koronavuodesta pelkoja vähemmällä. Etlan ennusteryhmän mukaan Suomen talouspudotus oli kuluvana vuonna Euroopan pienimpien joukossa.
Teollisuus suoriutui odotuksia paremmin: sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuotanto on pysynyt kasvussa. Lisäksi koneiden ja laitteiden valmistus on pärjännyt eurooppalaisia verrokkeja paremmin.
– Metsäteollisuus uusiutuu, kun paperin tuotanto vähenee, mutta vastaavasti pahvin ja kartongin tuotannon kapasiteetti kasvaa. Kokonaan uusia tuotteitakin voidaan odottaa. Myös telakkateollisuus pelastuu tehokkaan Covid19-rokotteen ansiosta, listaa Etlan ennustepäällikkö Markku Lehmus.
Kuntataloudessa koronakevät näkyi yllättävällä tavalla: kuntien talous vahvistui. Kuntien verotulot kasvoivat edellisestä vuodesta, eivätkä menot koronaepidemian aikana kasvaneet juuri lainkaan.
Tällä hetkellä vaikuttaa myös siltä, että hallituksen koronatuilla osaa kunnista ylikompensoitiin, osaa alikompensoitiin. Hallituksen myöntämien koronatukien kohdistumista voidaan arvioida tilastojen valossa helmikuussa 2021, sopivasti juuri kuntavaalien alla.
Etla odottaa tulevana vuonna myös selkeää tuottavuuden kasvua digiloikasta, joka nähtiin talouden eri osa-alueilla. Digitaalitalous Suomessa kasvoi, kun etätyö ja verkkokauppa kiihdyttivät kehitystä.
– Lisäksi eurooppalaisille yrityksille on luvassa paremmat mahdollisuudet kilpailla markkinoilla, kun sekä EU että USA ovat ryhtyneet voimakkaisiin toimiin teknologiajättien määräävän markkina-aseman väärinkäytön suitsemiseksi, sanoo Etlan tutkimusjohtaja, kansainvälisestä kaupasta ja kilpailusta vastaava Heli Koski.
EU on jälleen haasteiden edessä
Koko Euroopan talouden kannalta ratkaisevaa on, onnistuuko EU:n elpymisrahasto tukemaan talouskasvua Euroopassa. Jäsenmaat toimittavat elpymissuunnitelmansa komissiolle arvioitavaksi huhtikuuhun 2021 mennessä.
Etlan kristallipallo ei näytä, pystyvätkö jäsenmaat kohdistamaan elpymispaketin varat sellaisiin investointeihin ja rakenteellisiin uudistuksiin, jotka tukevat talouskasvua ja samalla edistävät digitalisaatiota ja vihreää siirtymää. Haasteita ainakin riittää.
Ensi vuonna on myös odotettavissa päätöksiä siitä, miten elpymisrahastoa varten otettu velka maksetaan takaisin, ja komissio esittää kesäkuuhun mennessä tulonlähteitä koskevia ehdotuksia.
– Päätökset uusista EU:n omista tulonlähteistä, kuten digitaaliverosta tai päästökauppajärjestelmästä, ovat merkittävä asia myös EU:n tulevaisuuden kannalta. Unionin kehittäminen tulee muutenkin jatkumaan vuonna 2021, kun komissio käynnistää Euroopan tulevaisuutta käsittelevän konferenssin, muistuttaa Etlan tutkija Päivi Puonti.
Osana ilmastopolitiikkaa EU on päättämässä myös hiilitullien käyttöönotosta hiilivuodon tukkimiseksi. Paine päätöksiin on kova, mutta tulli on välineenä hankala – paitsi poliittisesti, myös teknisesti.
– Kun EU:n keskeiset kauppakumppanit, Kiina ja Yhdysvallat, ovat myös kirittämässä omaa ilmastopolitiikkaansa, voi olla, että tullin toteutus jää toistaiseksi suppeaksi, Tero Kuusi arvioi.
Yrityksille vakaampi toimintaympäristö
Koronan helpottamisen lisäksi Etlan tutkijat odottavat ensi vuonna muutoksia globalisaatiokehitykseen. Yhdysvaltojen uusi hallinto Joe Bidenin johdolla luo uudelleen suhteita vanhoihin liittolaisiinsa, ja odotettavissa on myös välien lämpenemistä EU:n kanssa.
Brexitin jälkeisen Britannian asema on ensi vuonna haastava monella tapaa. Maa voi myös jäädä EU:n ja Yhdysvaltojen liennytyspolitiikan puristuksiin.
– Eräänlaisena vuoden 2020 positiivisimpana uutisena voidaan myös nähdä Donald Trumpin lähtö. Ainakin Bidenin presidenttiyden ja uuden hallinnon ansiosta yritysten toimintaympäristö on vakaampi vuonna 2021, Etlan tutkijat arvioivat.
Yhdysvallat palaa myös Pariisin ilmastosopimukseen. Kun lisäksi Kiina, Japani ja Venäjäkin ovat ilmaisseet omia ilmasto- ja hiilineutraalisuustavoitteitaan, on odotettavissa vihreiden innovaatioiden buumi.
– Luvassa on massiivisia investointeja vihreiden innovaatioiden kehittämiseen ja niiden leviämiseen. Tässä ilmiössä on myös suomalaisilla yrityksillä osaamista ja kansainvälisiä markkinoita, Heli Koski toteaa.
