Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkija Ville Kaitila. LEHTIKUVA/ANTTI AIMO-KOIVISTO

Etlan mukaan Suomen kilpailukyky heikkenee selvästi

Ennusteessa kustannuskilpailukyky heikkenee tänä vuonna kolme prosenttia ja ensi vuonna prosentin.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan mukaan tuottavuuskehitys vahvisti Suomen kustannuskilpailukykyä aina vuoteen 2007 asti, minkä jälkeen vaikutus on ollut kilpailukykyä heikentävä. Se kertoo selvästi hidastuneesta tuottavuuskehityksestä, todetaan tuoreessa Etlan kilpailukykyennusteessa.

Kustannuskilpailukyvyn mittarina käytetään yleensä suhteellisia nimellisiä yksikkötyökustannuksia. Etlan tutkijan Ville Kaitilan mukaan tuntipalkkojen vaikutus oli neutraali vuoteen 2007 asti, minkä jälkeen sekin alkoi heikentää kilpailukykyä.

– Tältä osin kehitys kääntyi vuonna 2013, mutta vuosien 2007–2012 yleiskehitys oli Suomessa ongelmallinen, kun sekä tuottavuus- että palkkakehitys heikensivät kilpailukykyä, Kaitila toteaa.

Tänään julkaistussa Etla Muistiossa (Kustannuskilpailukyky ja viennin kehitys, Etla Muistio 95) Kaitila on tarkastellut koko kansantalouden suhteellisia nimellisiä yksikkötyökustannuksia. Ennustevuosien 2020–2022 osalta on verrattu komission marraskuussa 2020 julkaisemia ennusteita kilpailijamaiden kehityksestä Etlan maaliskuussa julkaistavaan Suomea koskevaan ennusteeseen.

– Suhdanne-ennusteessa on laskettu Suomen kansainvälisen kustannuskilpailukyvyn kehitystä jo ainakin 30 vuoden ajan. Yksikkötyökustannuksista saadaan indeksi, jonka yksittäinen havaintoarvo ei itsessään kerro kustannuskilpailukyvystä, mutta kun indeksiä verrataan muihin maihin ja tunnetaan talouskehityksen historia, voidaan arvioida kilpailukyvyn merkitystä viennin kehitykselle, Kaitila kertoo.

Suomen kustannuskilpailukyky parani laskelmien mukaan 0,7 prosenttia vuonna 2020 verrattuna kilpailijamaihin, mutta se heikkenee kuluvana vuonna kolme prosenttia ja vuonna 2022 edelleen yhden prosentin.

– Heikkeneminen johtuu tuntityövoimakustannusten – sekä palkkojen että sosiaaliturvamaksujen – noususta edellisvuodesta verrattuna kehitykseen muissa maissa. Suomen parempi tuottavuuskehitys vuonna 2021 ei pysty kumoamaan työvoimakustannusten suhteellista nousua. Kaitila toteaa.

Kustannuskilpailukyvyn paraneminen tukisi vientiä

Kaitilan mukaan tuotannon kustannuskilpailukyvyn merkitys Suomen tavaraviennin kehitykseen on olennainen, yhdessä vientimarkkinoiden kehityksen kanssa.

Hänen mukaansa Suomen kustannuskilpailukyky on myötäsyklinen, eli se on vahvistunut silloin, kun vientimarkkinat ovat kasvaneet nopeammin.

– Tämä voi johtua muun muassa kilpailijamaita jäykemmästä palkanasetannasta, joka ei pysy nopeasti heilahtelevan ja myötäsyklisen tuottavuuskehityksen tahdissa. Kilpailukyvyn suurempi heilahtelu voi luoda epävarmuutta ja vaikuttaa negatiivisesti investointeihin, mikä puolestaan hidastaa talouskasvua.

Suomessa olisikin hyvä kehittää lisää joustomekanismeja äkillisesti muuttuvien suhdannetilanteiden varalle, Kaitila pohtii.

– Kuten muun muassa viime vuoden koronakriisissä huomattiin, suhdannetilanne voi myös vaihdella huomattavasti eri toimialojen välillä. Siten joustojenkin tarve vaihtelee ajassa eri tavoin eri toimialoilla, hän huomauttaa.

Vaikka kilpailukyvyn myötäsyklisyys voi kärjistää Suomen viennin suhdannekehitystä, se voi tasata yksityisen kulutuksen ja siten kotimaisten suhdanteiden kehitystä. Lisäksi myötäsyklisyys voi olla eriasteista nousu- ja laskusuhdanteissa, koska palkat ovat jäykkiä alaspäin.

Kommentit

Miksi kommentit eivät näy? »Kommentoinnin säännöt