LKS 20200529 Ekaluokkalainen menossa kevätjuhliin Kirstin kouluun Espoossa 29. toukokuuta 2020. LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA

Etäopetuksesta apua oppilaskatoon? Näin edustajat näkevät

Nykypäivä kysyi kolmen kansanedustajan ratkaisumalleja oppilaiden vähentyessä.

Keskustan kansanedustaja Petri Honkonen uskoo, että ”20 oppilasta on kipuraja, jota pienemmän koulun ylläpito ei ole lasten kannalta mielekästä.”

Kokoomuksen kansanedustaja Heikki Autto taas pohtii, että tulevaisuudessa ”kaikkein pisimpien kuljetusmatkojen oppilailla voisi olla jatkossa viikossa aivan hyvin yksi tai kaksi etäpäivää.”

Kansanedustaja Sanni Grahn-Laasonen (kok.) on vakuuttunut siitä, että ”kuntaliitokset ja kuntien välinen yhteistyö tulevat lisääntymään.” Hän näkee etäopetuksessa mahdollisuuksia, mutta korostaa, ettei se sovi säästökeinoksi eikä kuntien pelastajaksi.

Toistaiseksi manner-Suomessa ei ole olemassa kuntaa ilman peruskoulua, mutta entistä useammassa kunnassa kouluja on vain yksi. Opetushallitus on laskenut tuoreimpiin väestöennusteisiin pohjautuen, että peruskoulujen määrä saattaa laskea nykyisestä noin 2 300:sta 1 600:aan vuoteen 2030 mennessä. Selvitys tulee julki alkusyksystä.

– Peruskoulu on mielestäni palvelu, jota voidaan käyttää mittana kunnallisessa itsehallinnossa: jos kunta on niin pieni, ettei lapsia riitä omaan peruskouluun, ei liene perusteltua, että kunta pyörittää kuitenkin omaa hallintoa, Heikki Autto linjaa.

Nykypäivä-lehti pyysi sähköpostitse kolmen kansanedustajan näkemyksiä siitä, miten oppilasmäärän vähenemiseen pitäisi tulevaisuudessa vastata.

Juttu ja vastaukset on luettavissa kokonaisuudessaan Verkkouutisten Plus-osiosta. Kirjautuminen tähän on maksuton.

Kommentit

Miksi kommentit eivät näy? »Kommentoinnin säännöt