Verkkouutiset

Espoossa kytee kapina sotesta: Miten rahat riittävät?

Espoon demarijohtaja tekisi sotessa täyskäännöksen, Helsingissä vihreät ovat nielemässä maakuntaveron.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Espoossa SDP:n ja vihreiden valtuustoryhmissä ei olla tyytyväisiä hallituksen sote-esitykseen, joka annettiin lainsäädännön arviointineuvostolle 14. lokakuuta. Hallituksen esitys eduskunnalle on tarkoitus antaa joulukuun alussa.

Verkkouutiset kysyi Helsingin, Espoon ja Vantaan hallituspuolueiden valtuustoryhmien puheenjohtajilta, mitä he ajattelevat sote-uudistuksesta, jonka mukaan Suomeen perustetaan 21 hyvinvointialuetta. Lisäksi järjestäjänä on Helsingin kaupunki.

Espoon SDP:n valtuustoryhmän puheenjohtaja Markku Sistosen mukaan sosiaali- ja terveyspalveluiden siirtäminen kunnilta maakunnille pitäisi pysäyttää.

– Maakuntien perustaminen pitäisi unohtaa ja kehittää palveluita nykyistä mallia kehittämällä, Sistonen sanoo Verkkouutisille.

Hän on huolissaan soten aikataulusta ja katsoo, että sitä pitäisi ehdottomasti muuttaa. Viidentoista vuoden siirtymä auttaisi palveluiden uudelleen järjestelyissä.

– Mielestäni maakuntamallista luopuminen olisi järkevää. Mutta jos siitä ei luovuta, niin kuin nyt näyttää siltä, niin tarvittaisiin vähintään riittävä siirtymäaika, jotta eri kunnat voivat valmistautua ja miettiä, miten palvelut jatkossa järjestetään.

Soten rahoitusmalli, joka leikkaa kunnallisverosta 13,26 prosenttiyksikköä, on herättänyt närää. Sistonen ei hyväksy mallia.

– Jo tällä hetkellä Espoo rahoittaa muun maan palveluita 168 miljoonalla vuodessa. Espoon saama kunnallisvero laskisi nykyisestä 18 prosentista 4,74 prosenttiin.

– Isoin kysymys on soten rahoitus. Sitä ei ole vielä riittävällä tarkkuudella meille selvitetty. Huoli on siitä, ei varmastikaan pelkästään Espoossa vaan myös pääkaupunkiseudulla, miten meidän rahamme tulevat riittämään muiden palveluiden järjestämiseen kasvukaupungissa.

Hallitus on myös käynnistänyt valmistelun maakuntaveron käyttöönotosta. Maakuntien verotusoikeus valmistellaan hallitusohjelman mukaan parlamentaarisessa komiteassa kuluvan vuoden loppuun mennessä.

– Nyt näyttää siltä, että tällainen maakuntavero tulee. Me odotamme mielenkiinnolla sitä, miten tämä suhteutuu ja mitä se tarkoittaa verotuksessa ylipäätänsä, Sistonen sanoo.

– Espoolla on ollut se ongelma, että menot ovat kasvaneet ja verotulot ovat erinäisistä syistä pienentyneet.

Espoon vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja Sirpa Hertell on samoilla linjoilla Sistosen kanssa.

Myös Hertell on sitä mieltä, että sosiaali- ja terveyspalveluiden siirtäminen kunnilta maakunnille pitäisi pysäyttää ja että sote-uudistuksessa tarvitaan aikalisä.
Hän ei Sistosen tapaan hyväksy soten rahoitusmallia.

– Tähän asti kuulemamme esitys rahoituksesta on leikkaamassa Espoon palveluista enemmän kuin mitä tällä hetkellä käytämme sote-palveluihin, Hertell toteaa.

Leveämmät hartiat

Kokoomus on kritisoinut hallituksen sote-esitystä. Puolueen mielestä uudistuksen aikataulu on liian tiukka, rahoitusmalli kestämätön ja maakuntamalli toimimaton.

Verkkouutisten kyselyn perusteella pääkaupunkiseudun isojen kuntien hallituspuolueiden valtuustoryhmät asettuvat kuitenkin pääosin hallituksen taakse ja nielevät sote-esityksen.

Espoon keskustan valtuustoryhmän puheenjohtaja Yrjö Rossi kantaa huolta kuntien taloudesta ja katsoo, että sote-palvelut pitää siirtää kunnilta maakunnille.

– Sote-menot painavat kuntien taloutta kohtuuttomasti, erityisesti erikoissairaanhoidon kustannuksia on vaikea ennakoida ja sairaanhoitopiirin lähettämiin laskuihin vaikea vaikuttaa, Rossi sanoo.

– Jos jatkaisimme kuntapohjaisella mallilla, kasvavat sote-menot heikentäisivät kunnan mahdollisuutta panostaa esimerkiksi hyvinvoinnin edistämiseen ja sivistyspalveluihin. Laajemmille harteille siirretyt sote- ja pelastuspalvelut vähentävät kunnan palveluiden näivettymisen uhkaa.

Hän ei pidä aikalisää sote-uudistukselle tarpeellisena

– Uudistukseen on sisäänrakennettu kohtuullisen pitkä seitsemän vuoden siirtymäaika. Jos tuossa ajassa ei saada Länsi-Uudenmaan asioita järjestykseen, tuskin saadaan koskaan, Rossi tuumaa.

Soten rahoitusmalli on hänen mukaansa looginen, vaikka kunnallisverosta leikkautuu 13,26 prosenttiyksikköä.

– Kunnilta lähtee sote-uudistuksen yhteydessä sote-palveluita koskevat menot. Samassa yhteydessä myös tulopohja tulee siirtää sote-palveluiden uudelle maksajalle, eli valtiolle.

Rossi korostaa, että kunnallisveron leikkautumisprosenttia ei tiedetä tarkalleen ennen vuotta 2022, koska leikkuri perustuu kuntien tuoreimpiin tilinpäätöstietoihin.

Myös Espoon vasemmistoliiton valtuustoryhmän puheenjohtaja Kari Uotila kannattaa sote-palvelujen siirtämistä maakunnille.

– Uudistus perustuu tehtävien ja vastuun siirtämiseen leveämmille hartioille. Jatkossa maakuntia voisi olla vähemmän ja verotusoikeus niille on säädettävä, jotta itsehallinto olisi aidompaa, hän toteaa.

Uotilan mukaan sote-uudistus on viivästynyt liikaa, eikä hän siksi halua sille aikalisää. Hän hyväksyy soten rahoitusmallin periaatteellisena ratkaisuna.

– Mutta kasvavien suurten kaupunkien rahoitusosuutta tulisi vielä eduskuntakäsittelyn aikana lisätä, Uotila sanoo.

Maakuntavero ratkaisu ”pitkällä aikavälillä”

Helsingissä ei ole havaittavissa varsinaista kapinahenkeä hallituksen sote-esityksen suhteen, vaikkakin vihreiden valtuustoryhmä hyväksyy sen vain hammasta purren.

– Sote-ratkaisu ei ole täydellinen, mutta Suomi tarvitsee uudistuksen ja sen olisi nyt tärkeä edetä, tuumaa Helsingin vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja Reetta Vanhanen.

Helsinki jatkaa sote-palvelujen järjestäjänä ja tiivistää yhteistyötä HUS:n kanssa entisestään.

Vanhasen mukaan rahoitus on edelleen Helsingin näkökulmasta ongelma, vaikka hyviä muutoksia tehtiin.

– Pitkällä aikavälillä maakuntaverotuksella voidaan varmistaa riittävä rahoitus toimiville palveluille.

Soten rahoitusmallin, joka leikkaa kunnallisverosta 13,26 prosenttiyksikköä, saa Vanhasen tuen.

– Kunnilta siirtyvät sote-palvelut on rahoitettava verovaroin.

– Sote-ratkaisun olisi nyt hyvä edetä. Koronakriisin hoitaminen täytyy huomioida uudistuksen toimeenpanossa, Vanhanen toteaa.

Helsingin SDP:n valtuustoryhmän puheenjohtaja Eveliina Heinäluoma korostaa, että sote-uudistusta on valmisteltu jo useaan otteeseen.

– Nyt on aika saattaa se maaliin. On suomalaisten ja heidän palveluiden yhdenvertaisuuden kannalta keskeistä, että uudistus viedään nyt läpi. Useiden kuntien on vaikeaa jo nyt ja vielä vaikeampaa tulevaisuudessa pitää yllä riittäviä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita. Uudistus on laitettava nyt liikkeelle, ihmisten vuoksi, Heinäluoma sanoo.

Hänen mukaansa maakunnilla on leveämmät hartiat, joiden avulla etenkin pääkaupunkiseudun ulkopuolella varmistetaan palveluiden saatavuus alueen asukkaille. Pääkaupunkiseudulla tarve on erilainen, ja hallitus toteutti Uudenmaan kuntien toiveen erillisratkaisun rakentamisesta.

– On tarkoituksenmukaista, että järjestämisvastuiden siirtyessä kunnilta toiselle hallinnon tasolle siirtyy mukana myös kuntien verotuloja, Heinäluoma toteaa viitaten kunnallisveroa leikkaavaan rahoitusmalliin.

– Lopullisen siirtyvän prosenttiyksikön tulee turvata riittävä rahoitus niin kunnille jääviin vastuisiin kuin soten tarpeisiin. Riittävään rahoitukseen liittyy olennaisesti myös nykyhallituksen linjaama kustannusten hillintä -leikkuri, joka on merkittävästi pienempi kuin Juha Sipilän (kesk.) hallituksen aikana.

Helsingin vasemmistoliiton valtuustoryhmän puheenjohtaja Anna Vuorjoki pitää sote-uudistusta hyvänä.

– Sote-uudistusta on yritetty tehdä pitkään, ja nyt on saatu aikaan malli, joka on lähtökohdiltaan hyvä ja toimiva. Siksi on tärkeää viedä uudistus nyt maaliin. Ehdotetussa aikataulussa eteneminen vaatii toki paljon työtä, mutta emme pidä perusteltuna lähteä enää lykkäämään uudistusta, Vuorjoki sanoo.

Hänen mielestään koko Suomen näkökulmasta järjestämisvastuun kokoaminen laajemmille harteille on välttämätöntä.

– Maakuntamalli, jossa palveluista päättävät vaaleille valitut valtuustot, on demokraattisempi kuin kuntayhtymiin pohjautuva malli. Lähtökohtaisesti maakuntapohjainen malli on siis perusteltu ratkaisu, Vuorjoki tuumaa.

Helsingissä maakuntamallin ongelmat on ratkaistu erillisratkaisun kautta, ja Helsinki voi järjestää omat sote-palvelunsa jatkossakin.

– Kokonaisuus on siis varsin tyydyttävä sekä Helsingin että laajemmin valtakunnallisesta näkökulmasta, Vuorjoki toteaa.

Myös Helsingin keskustan valtuustoryhmän puheenjohtaja Terhi Peltokorpi katsoo, että sote-uudistus pitää toteuttaa nyt.

Rahoitusmallista huolta Vantaallakin

Vantaalla sote-esitys saa tukea, mutta SDP:n ja vihreiden valtuustoryhmät näkevät muutostarpeita. Varsinkin rahoitusmalli huolettaa.

Vantaan SDP:n valtuustoryhmän puheenjohtaja Minna Räsänen on tyytyväinen, että uudistus etenee.

– Kyseessä on niin suuri uudistus, joten varmasti sitä on tarkoituksenmukaista myös jatkossa kehittää. On kuitenkin hyvä, että uudistus on nyt edennyt näin pitkälle ja näyttää siltä, että meillä on esitys, jolla pystytään takaamaan tasavertaisia ja laadukkaita sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita kaikille, Räsänen sanoo.

– Rahoitusmalli aiheuttaa tietenkin huolta. Sen on oltava oikeudenmukainen, ja siksi on hyvä, että kuntien osalta laskelmat tehdään tarkasti ja huolehditaan, että kunnille jää rahaa hoitaa kunnilta vaaditut tehtävät.

Kaventuva verotulopohja aiheuttaa Vantaalle alati kasvavana kuntana riskin erityisesti investointien rahoitukselle.

– Olennaisinta on, että kuntien valtionosuuksien tulee uudistuksen jälkeen vastata kunnille jääviä tehtäviä ja niiden tarpeita, Räsänen painottaa.

Hänen mukaansa sote-uudistusta on tarvittu pitkään, ja se on toteutettava nyt.

– Monimutkaisesta, sekavasta ja eriarvoistavasta nykymallista on päästävä eteenpäin. Ilman sotea ei päästä ihmisten hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamisen tavoitteeseen, jonka tarve on ollut ilmeinen jo vuosikaudet.

Vantaan vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja Anniina Kostilaisen mielestä sote-uudistuksen kokonaisuus on tällä hetkellä oikeansuuntainen.

– Mutta olemme edellyttäneet siihen muutoksia erityisesti suurten kaupunkien rahoitusasemaan. Vantaan on jatkossakin pystyttävä tekemään tärkeitä tulevaisuusinvestointeja, kuten Vantaan ratikka, Kostilainen toteaa.

Malliin on tehty lausuntokierroksen jälkeen muutoksia.

– Pidän tärkeänä, että Vantaankin ääni on otettu vakavasti. Nyt täytyy huolella perehtyä näihin muutoksiin, Kostilainen sanoo.

Hän ei hätkähdä soten rahoitusmallia, joka leikkaa kunnallisverosta 13,26 prosenttiyksikköä.

– Veroprosentin ”pakkoalennus” tuntuu ensiajattelulla suurelta. Todellisuudessa malli on kuitenkin rakennettu niin, että minkään kunnan talouden tasapaino ei käytännössä muutu enempää kuin maksimissaan puolen veroprosenttiyksikön verran.

Uudistuksen yhteydessä kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät kuntien järjestämisvastuulta hyvinvointialueiden kontolle.

– Jatkossa kunnat voivat edelleen määrittää veroprosenttinsa tarpeidensa ja tavoitteidensa mukaisesti, Kostilainen kertoo.

Hän muistuttaa sote-uudistuksen aikataulu venyneen jo yli kymmenen vuotta

– Lisäviivytyksiä ei enää kaivata. Maakuntamalli on siinä mielessä selkeä, että sote-järjestäminen saadaan siirrettyä nykyisiltä lähes 200 järjestäjältä 22 hyvinvointialueelle, joten tulevilla järjestäjillä on riittävät voimavarat myös tulevaisuutta ajatellen. Soten haasteet eivät ole vähenemään päin.

Vantaan vasemmistoliiton valtuustoryhmän puheenjohtaja Antero Eerola ei usko aikalisän auttavan sote-uudistuksessa.

– Aikalisä itse asiassa saatiin jo, kun Sipilän hallituksen sote-esitys kaatui. Tässä räpiköinnissä yksityisten sairaus- ja sosiaalijättien talutusnuorassa meni neljä vuotta. Siksi nyt oli pakko aloittaa uudelta pohjalta, Eerola sanoo.

– Mielestäni sote-uudistuksen rahoitusvaikutuksia on liian aikaista arvioida. Asiasta pitää saada vielä lisätietoa.

 

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)