Espoon kaupunginvaltuuston mukaan hallituksen esitys leikkaa suoraan ja perusteettomasti kaupungin rahoitusta ja muuttaa rahoituksen rakennetta vahingollisesti ja vaikutukset kaupungin taloudelle ovat kestämättömiä.
– Tulojen puolitus, velkojen jääminen kaupungille, omaisuuden vastikkeeton siirto ja verorahoituksen korvautuminen valtionosuuksilla heikentävät kaupungin investointikykyä. Investointia tarve ei sen sijaan juurikaan vähene, valtuusto toteaa lausunnossaan.
Espoon mukaan talouden tasapainon muutos yksittäiselle kunnalle tulee korvata täysimääräisesti, ei osittain.
Espoolaisille kohdistuisi uudistuksissa lähes täysimääräiset rahoitusmallin sallimat leikkaukset. Espoon kaupungin talouden tasapaino heikkenisi 91 euroa asukasta kohden, eli 26 miljoonaa euroa. Lisäksi espoolaisiin kohdistuisivat myös Länsi-Uudenmaan sote-maakunnan rahoituksen leikkaukset, 150 euroa asukasta kohden, jotka espoolaisten osalta olisivat yhteensä 43 miljoonaa euroa.
Valtuusto toteaa, että kaupungin talouteen kohdistuisi merkittävä piiloleikkuri, kun tulojen ja menojen siirron muutosrajoittimeksi kutsuttua valtionosuuserää ei tulevaisuudessa korotettaisi väestön- ja kustannustenkasvua vastaavasti, vaan se jäisi pysyvästi vuoden 2022 tasolle. Espoolla tämäkin erä olisi poikkeuksellisen suuri, lähes 80 miljoonaa euroa, ja siten sen kasvun leikkaus tarkoittaisi vuosittaista miljoonaluokan lisäleikkauksia.
Espoon mukaan suoria leikkauksia kohtalokkaampaa olisi kuitenkin rahoituksen rakenteen muutokset. Verorahoitusta leikattaisiin merkittävästi enemmän kuin sote-menoja siirtyisi.
Tämän seurauksena valtionrahoituksen osuus Espoon tuloista nousisi yhdeksästä prosentista yli 30 prosenttiin. Kaupungin velkataakka ei pienenisi lainkaan.
– Taseen tunnuslukujen voimakas heikkeneminen vaikeuttaisi rahoituksen saamista sekä kasvattaisi vieraan pääoman kustannuksia. Investointikyvyn heikkeneminen olisi ilmeistä, valtuusto toteaa.
