Viime elokuussa kansainvälisen lehdistön sivuja värittivät kuvat tuhansista kuolleista kaloista Murcian itsehallintoalueella, Kaakkois-Espanjassa, sijaitsevassa Mar Menorin laguunissa. Se on Euroopan suurin suolaisen veden laguuni. 4.5 tonnia kuolleita kaloja ja äyriäisiä kerättiin alueelta viikon aikana.
Murcian autonomisen alueen edustaja kiirehti kertomaan kalojen kuolinsyyksi hapen vähenemisen kohonneiden lämpötilojen vuoksi, mutta hiljalleen taustalta paljastui likainen salaisuus – alueen suursikalat.
Mar Menorin tuhoutuminen on suurin Espanjassa viime vuosina tapahtunut ekologinen katastrofi.
Ympäristökriisi on kehittynyt alueella pitkään. Euroopan komissio varoitti jo 2018 nitraattien vaikutuksista Mar Menorin osalta.
Murciassa sikakannan kasvu on ollut eksponentiaalista.Vuonna 2020 alueella kasvatettiin 2.1 miljoonaa sikaa.
Itse laguunin läheisyydessä sijaitsee lähes 450 sikalaa. Lennokki- ja satelliittikuvat paljastivat karun todellisuuden. Karjaeläinten jätteiden käsittelyssä on ollut suuria puutteita. Jätteiden on annettu valua suoraan maahan, sillä tilojen vesitiiviys on ollut lähes olematonta, mikä on puolestaan johtanut akviferin (pohjavettä johtavan tai sisältävän kerroksen) saastumiseen. Jätteitä oli myös kaadettu maahan tai niitä oli säilötty maakuopissa.
Euroopan maatila
Vuonna 2020 Espanjassa teurastettiin ennätykselliset 56.4 miljoonaa sikaa. EU:n sikatuotannosta se vastasi 23 prosenttia. Espanjalaiset jamón serrano-kinkut, chorizot ja muut lihatuotteet ovat haluttuja myös ulkomailla. Pelkästään ilmakuivattuja kinkkuja meni vientiin viime vuonna 47[nbsp]062 tonnin edestä.
Kiinassa 2018 sattunut afrikkalainen sikaruttokriisi teki Kiinasta Espanjan sikatalouden ensisijaisen markkina-alueen. Maasta tuli suurin sianlihantuottajamaa Kiinan markkinoilla. 2020 espanjalaisen sianlihan vienti Kiinaan kasvoi 111 prosenttia, kun taas vienti EU-maihin laski. Sianlihalla on tärkeä osuus kiinalaisessa ruokavaliossa.
Espanjan kylät tyhjenevät asukkaista, ja täyttyvät sioista
Ympäristöjärjestöt ovat pitkään varoittaneet suursikaloiden lisääntymisestä Espanjassa.
Ala etsii pieniä harvaanasuttuja kyliä, joissa väestö ikääntyy, ja joissa ei ole kunnallisia teknikkoja tai assosiaatiorakenteita. Espanjan karjatiloista 45 prosenttia sijaitsee alle 5[nbsp]000 asukkaan pitäjissä. 131 asukkaan kylässä voidaan kasvattaa jopa 100[nbsp]000 sikaa vuodessa.
Yritykset rakentavat tyhjeneviin kyliin jättimäisiä tiloja, joissa on jopa 7[nbsp]000 eläintä, joilla on valtava vedenkulutus ilman, että he ovat ratkaisseet lieteongelmaa. Lihasika tarvitsee jopa 12 litraa vettä päivässä.
Lietteessä on antibiootteja ja nitraatteja, jotka tunkeutuvat maahan ja päätyvät pohjavesikerroksiin saastuttaen vedet. Monissa kunnissa vesi on jo juomakelvotonta.
European Medicines Agencyn tietojen mukaan 2018 Espanjassa käytettiin 219,2 milligrammaa antibiootteja eläinyksikköä kohden. Suomen vastaava määrä oli vain 18,7 milligrammaa, mikä oli EU:n neljänneksi pienin.
Mitä sanoo Espanjan laki?
Espanjalla on 17 itsehallintoaluetta. Itsehallintolain ja Madridin keskushallinnon vastuut menevät joskus päällekkäin, samalla kun he syyttävät keskenään toisiaan. Näin on käynyt myös tässä tapauksessa.
Murcian itsehallinto pitää Madridia vastuullisena, ja Madrid vastaavasti Murciaa ympäristökriisistä. Sosialisti Pedro Sanchezin johtama hallitus ei ole 2022 talousbudjetissaan osoittanut euroakaan keskustaoikeistolaisjohteiselle Murcialle ja sen katastrofille.
Oikeustieteen tohtori ja ympäristölakimies Eduardo Salazar Ortuño kertoo Verkkouutisille, miten Espanjan laki käsittelisi kyseistä luonnonsuojelurikettä.
– Rikokset, jotka on saatettu tehdä Mar Menoriin liittyen, ovat ekologisia rikoksia, jotka ovat vakavasti vahingoittaneet Mar Menorin vesistöä, kasvistoa ja eläimistöä, mikä on suojeltu luonnonalue kansainvälisen, kansallisen ja alueellisen lainsäädännön ansiosta. Viranomaiset ja virkamiehet ovat saattaneet syyllistyä myös rikoksiin, kun he ovat hyväksyneet näitä vuotoja useiden vuosien ajan, hän toteaa.
– Murcian aluehallinto on sallinut ja hyväksynyt sellaisten maatalous- ja karjankasvatustoimintojen olemassaolon, jotka lisäävät nitraattipäästöjä laguuniin. Vastuu voi olla rikollista tai hallinnollista. Sikatilojen ja tilojen omistajien vastuu voi olla rikollinen tai hallinnollinen, koska he ovat aiheuttaneet pilaantumista käytännöillään, Ortuño jatkaa.
Hänen mukaansa ympäristöhallinnollinen vastuu voi olla enimmillään kaksi miljoonaa euroa. Enimmäisrangaistus ekologisista rikoksista on vastaavasti kahdesta viiteen vuoteen vankeutta.
– Ympäristö- tai ekologisia rikoksia ei ole helppoa Espanjassa saattaa rikostuomarin eteen todisteiden saamisen vaikeuksien, hallintojen vähäisen yhteistyön ja prosessien taloudellisten kustannusten vuoksi. Oikeuskäytännön hitaus on myös ongelma, oikeudenkäynnin alkamisesta tuomion antamiseen voi mennä viidestä seitsemään vuotta, toteaa Eduardo Salazar Ortuño.
Timo Kauppinen
