Tuoreessa tutkimuksessa tarkasteltiin tupakoinnin yleisyyttä eri koulutusryhmissä vuodesta 1978 alkaen eli lähes siitä asti, kun Suomen tupakkalaki tuli voimaan. Vähemmän koulutettujen tupakointi on koko tutkimusajan ollut yleisempää kuin korkeasti koulutettujen tupakointi, ja 2010-luvulla erot ovat jo huomattavat.
– On huolestuttavaa, että tupakointi on vähentynyt matalasti koulutetuilla vähemmän kuin korkeasti koulutetuilla ja väestöryhmittäiset erot ovat kasvaneet. Suomen terveyspolitiikan tavoitteena on terveyserojen kaventaminen, mutta kehitys tältä osin näyttää menevän väärään suuntaan, sanoo Terveyden ja hyvinvoinninlaitos THL:n asiantuntija Otto Ruokolainen.
Kokonaisuudessaan tupakointi on vähentynyt viime vuosikymmeninä sekä matalasti että korkeasti koulutetuilla. Vähän koulutetuilla 45–64-vuotiailla naisilla tupakointi oli kuitenkin lisääntynyt.
– Tupakoinnin yleistyminen tässä ikäryhmässä johtunee naisten tupakoinnin yleistymisestä 1970-luvulla. Vieroituspalvelut olisi tärkeä kohdentaa paljon tupakoiville ryhmille. Tämä antaa paremmat mahdollisuudet kitkeä tupakoinnista aiheutuvaa eriarvoisuutta väestöryhmien välillä, sanoo Ruokolainen.
Suomen tupakkalakiin lisättiin vuonna 2010 tavoite tupakoinnin loppumisesta vuoteen 2040 mennessä.
– Tavoite savuttomasta Suomesta on terveyserojen poistamisen näkökulmasta toimiva. Tupakkapolitiikka ei ole tähän saakka kuitenkaan onnistunut terveyserojen poistamisessa. Tupakoinnin vähentämiseen ja terveyserojen poistamiseen on mahdollista vaikuttaa lainsäädännöllä, hinta- ja veropolitiikalla sekä tehostamalla tupakasta vieroitusta terveyspalvelujärjestelmässä, sanoo tutkimusprofessori Pekka Jousilahti THL:stä.
