Erikoissairaanhoito on sosiaali- ja terveydenhuollon suurin yksittäinen kuluerä. Erikoissairaanhoito nielee 6,9 miljardia sote-palvelujen 18,5 miljardista eurosta.
Hyvinvointialan liiton toimitusjohtajan Ulla-Maija Rajakankaan mielestä erikoissairaanhoitoa ei voi jättää saarekkeeksi, jota uudistus ei koske.
− Ministeriön arvion mukaan tällä lakiluonnoksella erikoissairaanhoitoa avattaisiin markkinalle vain seitsemän prosenttia. Julkinen tuottaisi siis jatkossakin 93 prosenttia erikoissairaanhoidosta. Jos julkinen erikoissairaanhoito tähän kaatuisi, eikö sen nykytilasta olisi syytä olla todella huolissaan, Rajakangas kysyy.
Julkisten palvelujen käyntimäärät vähentyneet, menot kasvaneet
Sosiaalipalvelujen tuottavuus on laskenut 2000-luvulla kymmenen prosenttia ja terveyspalvelujen 20 prosenttia. Terveydenhuoltomenot ovat samalla kaksinkertaistuneet.
− Terveydenhuoltomenojen 4,4 miljardin euron kasvusta vuosina 2005-2013 julkisen terveydenhuollon palvelujen osuus on 81 prosenttia. Samaan aikaan julkisten palvelujen käyntimäärät ovat vähentyneet, toteaa Rajakangas.
Hänen mielestään suomalainen hoito ja hoiva ovat laadultaan huippua, mutta muuten nykyjärjestelmää ei kannata kiitellä.
− Se ei ole pystynyt vastaamaan tarpeisiin, ja tarve muutokselle on suuri.
Useissa tutkimuksissa todetaan, että monituottajuus ja asiakkaan valinnanvapaus ovat keskeisimpiä keinoja järjestelmän innovatiivisen kehittämisen edistämiseksi.
− Rahan on tultava myös julkisille palveluntuottajille vain tuloksesta. Muuten kansantalous ei kestä. Hyvä tulos on laadukas, kustannustehokas ja asiakaslähtöinen palvelu, Rajakangas linjaa.
Yksityiset tuottaisivat vajaan neljänneksen sotesta
Kuntien sote-palvelumenot olivat 18,5 miljardia euroa vuonna 2015. Sosiaali- ja terveysministeriön laskelmien mukaan valinnanvapausmarkkinoiden koko olisi 5,75 miljardia euroa eli noin kolmannes kaikista sote-menoista. Yli puolessa näistäkin palveluista tuottaja olisi edelleen julkinen.
− Yksityiset tuottajat eivät siis täytä koko markkinaa. Maakunnan oma palveluntuotanto kilpailee siellä myös. Yksityiset palveluntuottajat tuottaisivat vajaan neljänneksen Suomen verovaroin kustannetusta sosiaali- ja terveydenhuollosta. Peloille massiivisesta yksityistämisestä ei siis ole mitään perusteita, Rajakangas sanoo.
Valinnanvapauden välineet on muovattu Hyvinvointialan liiton mukaan nyt toimiviksi. Sote-keskuksia voivat aiempaa lakiesitystä helpommin perustaa erikokoiset toimijat. Asiakkaiden valinnanvapautta laajentavat maakuntien myöntämät asiakassetelit ja henkilökohtainen budjetti.
− Asiakasseteli ei uhkaa julkisia palveluja missään määrin. Lakiluonnoksen mukaan maakunnalla on järeät keinot rajoittaa sen myöntämistä mikäli palvelujen toimivuus, kustannustehokkuus tai potilasturvallisuus vaarantuvat, Rajakangas sanoo.
