X
SULJE MAINOS

Eri linjat päihdeäitien pakkohoidosta riepovat eduskuntaa

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen Sanni Grahn-Laasonen ihmettelee ministerin päätöstä jättää tuomatta päihdeäitien pakkohoitolakia koskeva lainsäädäntö eduskunnalle.

– On tosielämän tilanteita, joissa hoitohenkilökunta joutuu katsomaan vierestä, kun tuleva äiti jatkaa päihteiden käyttöä syntyvästä lapsesta välittämättä, Sanni Grahn-Laasonen (kok.) totesi eduskunnan kyselytunnilla esittämässään kysymyksessä.

Grahn-Laasonen muistuttaa, että Suomeen syntyy joka vuosi noin 650 lasta, joita alkoholi on vammauttanut ja vaurioittanut jo sikiöaikana.

Raskaana olevan naisen oikeus juoda alkoholia ja käyttää muita päihteitä on Suomen lain mukaan vahvempi kuin lapsen oikeus syntyä terveenä. Grahn-Laasonen ihmettelee peruspalveluministeri Susanna Huovisen (sd.) vastausta, että asia jää seuraavan hallituksen harkittavaksi.

– Oletteko todella sitä mieltä, että päihdeäitien pakkohoitolaki voi odottaa?, Grahn-Laasonen kysyy.

Grahn-Laasosen mukaan myös vapaaehtoisen hoitoon hakeutumisen tulisi olla helppoa ja nopeaa, kynnyksen matala ja palveluita olisi oltava tarjolla jo ennen raskautta. Sosiaali- ja terveydenhuollolla on edelleen haasteita päihdeongelmien tunnistamisessa ja varhaisessa puuttumisessa.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt