KT Kuntatyönantajat sanoo odottaneensa kaikilta kunta-alan osapuolilta malttia ja vastuuntuntoa kunta-alan jo ennakolta vaikeiksi tiedetyissä sopimusneuvotteluissa.
– Tehyn ja Superin viime päivien toiminta on kuitenkin osoittanut puutteita kriisitietoisuudessa, Kuntatyönantajat sanoo.
Kaikkien kuntatyönantajien etu on säilyttää työrauha poikkeuksellisissa oloissa. Sen saavuttamiseksi KT on tehnyt kunta-alan järjestöille tarjouksen vuoden mittaisesta ja pelkistetystä, 1,3 prosentin korotuksen takaavasta sopimuksesta. Tarjous vastaa työmarkkinoilla tähän mennessä syntyneen niin sanotun yleisen linjan mukaista ensimmäisen vuoden korotusta.
Kunta-alan pikaisen ratkaisun avulla kunnat ja kuntayhtymät sekä niiden henkilöstöt pystyisivät rauhassa keskittymään poikkeustilanteen hallintaan.
KT sanoo myös olevansa historiallisella tavalla valmis tekemään pitkän siirtymäajan varassa erillisen sopimuksen sosiaali- ja terveydenhuoltoalan henkilöstölle. Tämä on tarkoitus kytkeä valtakunnalliseen sote-uudistukseen.
– Hoitajajärjestöt haluavat käyttää vakavaa tautitilannetta hyödykseen ja saamaan sen varjolla pysyvän, yli kymmenen prosentin palkankorotuksen. Sen suora hinta kuntien veronmaksajille olisi yli 700 miljoonaa euroa vuodessa. Koko kunta-alalle levitessään hinta olisi jopa 1,7 miljardia euroa vuodessa, KT sanoo tiedotteessaan.
− Epidemialla ei pidä tehdä työmarkkinapolitiikkaa. Kaikkien tulee kantaa vastuuta poikkeusoloista aiheutuvien haittojen estämiseksi. Järkevä ja vakavan tilanteen huomioiva sopimus edistäisi tätä, sanoo KT:n työmarkkinajohtaja Markku Jalonen.
– Suomen bruttokansantuotteen arvioidaan laskevan tänä vuonna 4−5 prosenttia. Kuntien verotulot putoavat jyrkästi samaan aikaan, kun kulut kasvavat huomattavasti koronaepidemian takia. Kunnat ovat entistäkin vakavamman taloudellisen kriisin edessä, KT:n valtuuskunnan puheenjohtaja Kirsi-Marja Lievonen sanoo.
Tehy ja Super vastaavat tiedotteessaan, että neuvottelupöydässä ei ole esitetty KT:n mainitsemia kymmenen prosentin palkankorotuksia.
– Neuvottelujen keskeytys vaikuttaa enemmänkin hoitajajärjestöihin kohdistetulta peliliikkeeltä, eikä vakavalta yritykseltä päästä ratkaisuun työehdoista, hoitajajärjestöt sanovat.
JHL, JUKO ja Jyty vaativat vastuunottoa
Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n, neuvottelujärjestö JUKOn ja Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jytyn mukaan kunta-alan työehtosopimusneuvottelut ovat katkenneet Tehyn ja Superin esittämiin epärealistisiin vaatimuksiin.
Muut kuntaneuvotteluihin osallistuvat palkansaajajärjestöt pitävät tilannetta vastuuttomana. Neuvotteluissa on ollut tarjolla minimissään sama taso palkankorotuksiin kuin teollisuudessa ja vientialoillakin.
JUKO, JHL ja Jyty (JHL:n ja Jytyn neuvottelujärjestö Julkisen alan unioni JAU) sekä KT sanovat esittäneensä neuvotteluissa selkeitä ratkaisuja, mutta yksimielisyyttä ei ole syntynyt. Muiden palkansaajajärjestöjen näkemyksen mukaan neuvotteluja olisi pitänyt jatkaa, jotta julkiselle sektorille olisi taattu työrauha.
JUKO ja JAU katsovat, että kahden vuoden sopimuksella ja riittävillä palkankorotuksilla voidaan osoittaa arvostusta julkisen sektorin työntekijöille.
– Haluamme rauhoittaa työmarkkinatilanteen. Nykytilanteessa se on ainoa vastuullinen ratkaisu. Tilanne on täysin kohtuuton julkisen alan työntekijöille, järjestöt toteavat.
