Vuosina 1991-1995 pääministerinä toiminut Esko Aho (kesk.) kertoo Iltalehden haastattelussa pitävänsä vaarana, että Suomessa otetaan nyt sumuilematta velkaa miettimättä sen todellisia kustannuksia. Hän varoittaa toistamasta finsanssipolitiikassa 1990-luvun alun virheitä.
– Sanotaan, ettei toisteta 90-luvun alun virhettä. Pitäisi kysyä, onko vaara, että toistetaan finanssikriisin jälkeinen virhe eli jatketaan vain ottamalla velkaa. Moni asia pitäisi tehdä toisin, Esko Aho toteaa IL:lle.
Ahon mukaan Suomessa on väärä käsitys siitä, missä järjestyksessä hyvinvointi syntyy. Hän toteaa liian monen ajattelevan, että hyvinvointipalvelut ja sosiaaliturva ovat synnyttäneet taloudellisen kasvun, jonka avulla yhteiskunta pyörii.
Ahon mukaan järjestys on juuri päinvastainen.
– Ja jos ihan suoraan sanon, niin meidän poliittisessa keskustelussa tämä perusasia unohtuu. Kuvitellaan, että voidaan kasvattaa etuuksia, vaikka niitä ei ole vielä hankittu, Aho sanoo.
– Ja tätä jakamista perustellaan sillä, että sillä syntyy taloudellista hyvinvointia. Sehän olisi ikiliikkuja! Ja silloin voisimme panna vaikka kuinka paljon rahaa erilaisiin julkisiin palveluihin ja etuuksiin, ja se tuottaisi sitten automaattisesti hyvinvoinnin.
Aho katsoo, että poliitikkojen on helppo jakaa rahaa, joka ei ole heidän omaansa. Sen lisäksi suuri ero 90-luvun ja 2020-luvun välillä on Ahon mukaan se, ettei velalla ole nykyisin korkoa.
– Tässä on iso ero 90-luvun alkuun. Me kuitenkin ymmärsimme velan vaarat ja korko oli se, joka tuli heti, Aho sanoo.
– Nyt kun ei ole korkoa, niin velan vaarojen ymmärrys on katoamassa. Se on sukupolvikysymys. Meillä on nyt nollakorkosukupolvi.
