Verkkouutiset

Entä jos USA ja Venäjä sotisivat? Military Times: näin siinä kävisi

Venäjä on noussut Yhdysvaltojen suurimmaksi sotilaalliseksi haastajaksi ensi kertaa sitten kylmän sodan päivien.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Venäjän sotatoimet ensin Ukrainassa ja sitten Syyriassa ovat saaneet amerikkalaiset puolustusviranomaiset kaivamaan esiin kylmän sodan aikaiset sotapelit Venäjää vastaan käytävästä konfliktista.

Military Times on haastatellut asiantuntijoita selvittääkseen, miten mahdollinen sota syttyisi ja kuinka siinä kävisi.

Yhdestä asiasta ekspertit ovat yhtä mieltä. Mikäli vanhat supervallat kävisivät täysimittaiseen tavanomaiseen sotaan keskenään, olisi Yhdysvallat ylivoimainen.

Yhdysvaltojen 500 miljardin euron vuotuinen puolustusbudjetti on liki kymmenkertainen Venäjään verrattuna, amerikkalainen sotilasteknologia on ainakin useimmilla sektoreilla edellä venäläistä ja Yhdysvaltojen asevoimat kykenee toimimaan ongelmitta kaukana kotimaastaan toisin kuin Venäjän armeija.

Eräänä osoituksena tästä toimii lentotukialusten määrä. Yhdysvalloilla on kymmenen nykyaikaista lentotukialusta. Venäjällä vain yksi, joka sekin on korjausten ja modernisoinnin tarpeessa.

New Yorkin yliopiston Venäjän asevoimiin erikoistunut professori Mark Galeotti nostaa esimerkkinä esiin Venäjän Syyrian operaation.

”Tämä on heille varsin vaikeaa ja logistisesti monimutkaista. Venäläisillä ei juurikaan ole kykyä operoida pitkien etäisyyksien päähän”, hän toteaa.

Lentotukialusten ja ulkomaisten tukikohtien puuttumisen vuoksi Venäjän Syyrian toimintaa on pidettävä yllä jatkuvien Iranin ja Irakin ilmatilan läpi kulkevien kuljetuslentojen tai Krimiltä tulevien verrattain hitaiden merikuljetusten avulla.

Epätavanomaista sodankäyntiä

Täysimittaisen sodan syttyminen Venäjän ja Yhdysvaltojen kaltaisten ydinasemahtien välillä on äärimmäisen epätodennäköistä. Tässä piileekin asiantuntijoiden mukaan Venäjän vahvuus.

Entinen Yhdysvaltojen puolustusministeriön virkailija ja nykyinen RAND Corporation -ajatushautomon asiantuntija David Ochmanek sanoo viimeaikaisten konfliktien osoittaneen, että Venäjä kykenee luomaan paikallisesti varsin kyvykkäitä joukkoja.

Lisäksi Venäjä on kuronut Yhdysvaltojen teknologista etumatkaa umpeen tietyillä avainsektoreilla kuten ilmailu- ja sukellusveneteollisuudessa, ilmapuolustuksessa, ydinaseissa ja elektronisessa sodankäynnissä.

”Ilmapuolustustilanne suosisi venäläisiä. Heillä on varsin kyvykäs ilmapuolustus ja lisäksi suuri valikoima taktisia ohjusjärjestelmiä, risteilyohjuksia ja ballistisia ohjuksia”, Paul Schwartz Center for Strategic and International Studies -ajatushautomosta arvioi.

Hänen mukaansa Venäjän armeijan kyky häiritä Yhdysvaltojen ilmaoperaatioiden perustan muodostamaa tutka- ja signaalitiedustelua voisi muodostaa ongelmia mahdollisessa sotatilanteessa.

”Voisimme heikentää tätä kykyä ajan kanssa, mutta ongelmana on se, että kun kyse on ydinasevaltiosta, on täysimittaista sotaa vältettävä.”

Ydinasepelotteen säilyttämisen merkitys on ymmärretty Venäjälläkin. Ydinasejoukkojen uudistaminen on tärkeä osa presidentti Vladimir Putinin lanseeraamaa massiivista asevoimien modernisointiohjelmaa.

Tämä kehityskulku yhdistettynä aggressiiviseen ulkopolitiikkaan ja paikallisesti tehokkaaseen hybridisodankäyntiin kykeneviin joukkoihin ovat Military Timesin mukaan tehneet Venäjästä ainakin alueellisesti todellisen sotilaallisen haastajan Yhdysvalloille ensi kertaa 25 vuoteen.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)