X
SULJE MAINOS
97 prosenttia työntekijöistä haluaa jatkaa töiden tekemistä etänä vähintään yhden päivän viikossa. LEHTIKUVA / SILJA-RIIKKA SEPPÄLÄ

Heljä Misukka: Ensin korona yhdisti, nyt on hajaannus

Suomessa tehtiin kirjoittajan mukaan Euroopan ennätys siirtymisessä etätyöhön, kun virus saneli uudet säännöt.

Jopa 60 prosenttia työelämässä olevista ryhtyi keväällä 2020 tekemään työtä kodeistaan, monet ensimmäistä kertaa. Toki iso osa on ollut koko ajan lähityössä ja on myös jatkossa. Havaintoni koskevat tässä toimistoväkeä esihenkilön ja akavalaisen maailman näkökulmasta.

Nopeasti huomattiin, että etätyöt sujuvat hyvin. Epidemiatilanteen vaihdellessa läsnä- ja etätyöhön on siirrytty joustavasti. Moni on nukkunut enemmän, liikkunut vähemmän, syönyt mikroruokaa ja nääntynyt päivän kuudenteen teams-kokoukseen. Mutta sopeutumiseen antoi voimaa se, että kaikki olivat samassa veneessä ja asiantuntijoiden ohjeet otettiin vakavasti.

Elokuun keskusteluissa on ihmetelty viranomaisten sekavaa koronaviestintää ja rajoituksia, joille ei tunnu olevan perusteita. Miksi etätyösuositus jatkuu, emmekä voi palata toimistoille, jos kaikilla on kaksi rokotusta? Miksi ravintoloissa voi istua tiiviisti maskitta, mutta teattereissa ei edes väljästi maskin kanssa? Miksi jotkut linnoittautuvat edelleen kotiinsa? Koska tämä loppuu? Kuinka monta tilaisuutta jaksan suunnitella ja järjestää, kun se lopulta kuitenkin taas perutaan?

Osa toimistotyöläisistä on jo innoissaan paluusta ihmisten pariin, työpaikkalounaille, hauskoihin kahvihetkiin ja ideointisessioihin. Osa haluaa edelleen etäillä ja tehdä jatkossa ainakin 2-3 päivää viikossa. Ei liikenneruuhkia, työrauha, tehokkuus ja parempi elämänlaatu. Kun koettu uhka on rokotusten edetessä vähentynyt ja viranomaisohjeet ovat epäuskottavia, jokainen kuulee juuri ja vain sen, minkä haluaakin kuulla. Ja toimii sitten sen mukaan. Työpaikoilla vallitsee hajaannus, kun osaa ei saa toimistolle millään ja osa ei suostu enää etäilemään. Tämä aiheuttaa ristiriitoja ja turhaantumista.

Monelle myös kesämökkipaikkakunta ja kakkoskoti on tullut läheiseksi ja kaupungin kiire ahdistaa. Suomessa on yli puoli miljoonaa mökkiä, joten puhumme kymmenistä ellei sadoista tuhansista ihmisistä, joille monipaikkaisuus on jatkossa todellisuutta. Onhan etätyö tullut jäädäkseen. Tilastoissa saatamme asua yhdellä paikkakunnalla, mutta tosiasiassa moni on viettänyt koronakuukaudet muualla kuin kotona. Vaikka kaupungistuminen jatkuu isossa kuvassa, monet aikovat viettää epidemian loputtuakin enemmän aikaa kakkoskodissa.

Toimistoissa kysytään, miksi minun pitää tulla paikalle? Mikä on palaverin tavoite? Milloin tulen paikalle, jotta näkisin kollegoita? Miten yhteistyökumppanit aikovat toimia? Millaiset tilat palvelevat uutta työtä parhaiten? Sovitaanko tietyt viikonpäivät, jolloin ollaan läsnä?

Suomen Yrittäjät suosittelee, että työpaikoille sovitaan selkeät etätyökäytännöt, jotka hyödyttävät niin työntekijää kuin työnantajaa. Tämä kuulostaa hyvältä, mutta mistä nyt sovitaan, kun henkilöstön mielipiteet ovat jakautuneet? Mikä on ”uusi normaali”? Koska se uusi normaali vakiintuu?

Tuore kysely kertoo, että pandemian jälkeen 97 prosenttia työntekijöistä haluaa jatkaa töiden tekemistä etänä vähintään yhden päivän viikossa. Omalla työpaikallani suurin osa haluaa tehdä 2-3 päivää etänä, vaikka osa maksimissaan sen yhden. Tilanne varmasti elää jokaisen mielessä.

Joka tapauksessa etätyön ennustetaan Suomessa kaksinkertaistuvan ennen koronakriisiä vallinneesta 0,9 päivästä pandemian jälkeiseen peräti 2,5 päivään viikossa. Tämä aiheuttaa suuria muutoksia ja haasteita toimistojen tilankäyttöön, matkustamiseen, lounasruokailuun ja henkilöstöravintoloihin, johtamiseen ja niin edelleen.

Nyt on hyvä hetki jakaa kokemuksia, käydä dialogia kollegoiden ja esihenkilöiden kesken ja välillä ja pohtia tulevaa. Useimmilla työpaikoilla luottamus etätyöhön ja sen tekijöihin kasvoi, kun hommat sujuivat hienosti koronasta huolimatta. Tuota luotttamuksen ilmapiiriä on nyt syytä vaalia. Epävarmuutta täytyy sietää vielä jonkun aikaa. Emme ole vielä tilanteessa, jota voidaan kutsua uudeksi normaaliksi.

Heljä Misukka

Heljä Misukka

Heljä Misukka on OAJ:n koulutusjohtaja.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt