Kasvu nojaa kokonaan kotimaiseen kysyntään ja pääasiassa kulutuksen lisäykseen.
– Talouden veto hidastuu vuoden 2020 aikana merkittävästi. Kulutus on kasvun moottori, kun taas viennin lisäys vaimentuu ja investointien nousu pysähtyy. Kasvun hidastuminen rajoittaa huomattavasti työmarkkinoiden imukykyä, toteaa Akavan pääekonomisti Pasi Sorjonen.
Maailmantalouden lähivuosien näkymät ovat vaimentuneet kuluvan vuoden aikana. Talouskasvu näyttää vääjäämättä hidastuvan vuonna 2020 niin Yhdysvalloissa kuin Euroopassakin.
– Onneksi uuden taantuman uhka Euroopassa on kutistunut, kun Saksa ja Iso-Britannia palasivat vaatimattomaan kasvuun toisen neljänneksen notkahduksiensa jälkeen. Odotamme kasvun nopeutuvan hieman uudelleen vuonna 2021, Sorjonen sanoo.
Korkeakoulutettujen työttömyys väheni kuluvan vuoden alkuun saakka. Sen jälkeen työttömyys ei ole enää vähentynyt. Suomessa oli lokakuun lopussa runsaat 33[nbsp]000 työtöntä korkeakoulutettua. Työttömyys on kasvanut yhden prosentin vuoden takaisesta.
– Useilla koulutusaloilla työttömien määrä ei ole enää vähentynyt. Esimerkiksi tohtoreiden ja diplomi-insinöörien työttömyys on kääntynyt nousuun, sanoo Akavan ekonomisti Heikki Taulu.
Korkeakoulutettujen työttömyyden kasvu on usein ennakoinut työttömyyden nousua laajemminkin.
– Ensi vuonna nähtäneen työttömyyden kasvavan monilla koulutusaloilla, Taulu toteaa.
Pasi Sorjosen mukaan TKI-panostusten kasvun näkökulmasta korkeakoulutettujen työttömyyden nousu ei lupaa hyvää.
– Talousnäkymien ja korkeakoulutettujen työttömyystilanteen heikentyminen herättävät huolen, panostetaanko Suomessa riittävästi osaamiseen perustuvaan kasvupotentiaaliin. Korkeakoulutettujen työttömyys ja vähäiset TKI-panostukset ovat huolestuttava yhdistelmä, hän kiteyttää.
