Kotimainen energiantuotanto on siirtymässä ilmastoystävälliseksi nopeaan tahtiin. LEHTIKUVA/MARTTI KAINULAINEN

Energiayhtiöiden kulut kasvavat jatkuvasti

Kiinteistövero on vesivoimatuotannon suurin yksittäinen kuluerä.

Ilmastonmuutoksen torjunta edellyttää nopeaa sähköistymistä, eli päästöttömän sähkön osuuden kasvattamista voimanlähteenä koko yhteiskunnassa. Sähkön osuuden kasvattaminen edellyttää sitä, että tuotantokustannukset pysyvät kohtuullisina. Ilmastonmuutoksen torjumiseksi niitä kannattaisi madaltaa, katsoo Energiateollisuus ry.

Sähköntuotannon piilevä kuluerä, hallinnolliset kulut, on noussut lähes kolminkertaiseksi reilussa vuosikymmenessä, ilmenee Energiateollisuus ry:n laatimasta tilastosta. Hallinnolliset kulut tarkoittavat muun muassa kiinteistöveroa, polttoaineen valmisteveroa, kantaverkkomaksua ja vesivoimayhtiöiden osalta myös kalatalousmaksua.

– Kun halutaan torjua ilmastonmuutosta, sähkö on osa ratkaisua, ei ongelmaa. Sen tuottamista ei pitäisi verottaa liian raskaasti. Sama pätee tietysti myös kulutuksen verotukseen, toteaa Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä.

Kiinteistöveroa yhtiöt maksavat korotettuna, ja se on noussut kuluneen kymmenvuotiskauden aikana puolitoistakertaiseksi. Vesivoimayhtiöiden osalta kiinteistöverosta on tullut jopa suurin yksittäinen kuluerä, jonka osuus on jo kolmannes vesisähkön tuotantokustannuksista.

Kiinteistöveroa maksetaan kunnille. Voimayhtiöt pitävätkin tärkeänä, että sähköntuotannosta jää taloudellista hyötyä paikkakunnille, joilla voimalat sijaitsevat, mutta kustannusten jatkuva nousu uhkaa jo paikoin sähköntuotannon kannattavuutta. Lisäksi kiinteistöveron tuottamat kustannukset vähentävät sähköntuottajien kykyä investoida. Uudet investoinnit päästöttömiin energiatuotantomuotoihin ovat avainasemassa haluttaessa torjua ilmastonmuutosta.

– Suomalaiset sähkötuottajat kilpailevat yhteisillä pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla. Kotimaisen tuotannon kilpailukyvystä on huolehdittava. Ruotsissa energiayhtiöiden kiinteistöveroa on merkittävästi laskettu, ja samaan suuntaan pitäisi mennä meilläkin nyt kun koko ala on murroksessa, Leskelä toteaa.

Energia-ala investoi vuosittain noin 2,5 miljardia euroa, eli enemmän kuin mikään muu yksittäinen toimiala maassamme. Noin miljardi kohdistuu sähköverkkoihin, loput menevät tuotantoon. Suomalainen sähköntuotanto on tällä hetkellä 80 prosenttisesti päästötöntä.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt