Energiatuotannon kokonaispäästöt laskivat vuoden aikana 20 prosenttia. Sähkön osalta päästöt vähenivät 24 prosenttia ja kaukolämmön 13 prosenttia. Päästöjen huippuvuoteen 2003 verrattuna sähkön ja kaukolämmön päästöt ovat laskeneet peräti 72 prosenttia, kertoo Energiateollisuus ry.
Kymmenen viime vuoden aikana sähköntuotannon päästöt ovat laskeneet alle neljäsosaan lähtötasosta. Laskun taustalla vaikuttaa fossiilisen tuotannon korvaaminen tuulivoimalla ja siirtyminen turpeesta hakkeeseen sähkön ja lämmön yhteistuotannossa.
– Energian käyttö väheni poikkeuksellisen lämpimän vuoden vuoksi, mutta päästöt ovat ilahduttavasti laskeneet myös alan yritysten tekemien pitkäjänteisten investointien ansiosta. Toisaalta vuosi on ollut energiantuottajille raskas. Kysyntä on laskenut ja hinnat ovat olleet alhaalla. Onneksi alkanut vuosi näyttää normaalimmalta, toteaa Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä.
Suurin osa päästöttömästä sähköstä tuotetaan edelleen ydinvoimalla (34 %) ja vesivoimalla (24 %). Ydinvoiman osuus pysyi samalla tasolla kuin vuonna 2019, kun taas vesivoiman osuus nousi johtuen hyvistä tuotanto-olosuhteista peräti 27 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna.
Tuulivoiman tuotannossa nousua oli lähes 30 prosenttia prosenttia ja sen osuus sähköntuotannosta kohosi ensimmäistä kertaa yli kymmenen prosentin. Tuulivoimalla tuotettiin noin 12 prosenttia sähköstä vuonna 2020.
Sähkön erillistuotanto fossiilisia polttoaineita käyttävissä voimalaitoksissa laski edelleen. Aurinkovoiman osuus kaksinkertaistui, mutta osuus on edelleen vaatimaton (0,4 %). Noin 85 prosenttia sähköntuotannosta oli päästötöntä. Päästöttömän tuotannon osuus kasvoi neljä prosenttiyksikköä edelliseen vuoteen verrattuna.
Päästöjä on vähennetty myös korvaamalla hiiltä vähäpäästöisemällä maakaasulla, jonka jakeluinfra sopii myös synteettisille- ja biokaasuille. Sen osuus nousi yhdestätoista prosentista neljääntoista viime vuoden aikana.
Tuonti Venäjältä romahti
Vuoden 2020 alussa kaasumarkkinat avautuivat, kun Suomen ja Viron välinen Baltic Connector -kaasuputki otettiin käyttöön. Markkinoiden avaaminen alensi maakaasun hintaa Suomessa ja toi uusia toimijoita markkinoille.
– On hienoa, että kaasumarkkinat saatiin heti aktiivisesti toimimaan. Jatkossa kaasuilla on tärkeä rooli siirryttäessä ilmastoneutraaliin energiajärjestelmään, Leskelä toteaa.
Sähkön nettotuonti laski reiluun kahdeksaantoista prosenttiin kulutuksesta. Edellisen vuoden lukema oli 23 prosenttia. Tuonti Venäjältä suorastaan romahti. Laskua oli 63 prosenttia ja tuonnin taso Venäjältä oli alempana kuin kertaakaan vuoden 1990 jälkeen. Samalla tuonti muista pohjoismaista nousi 17 prosenttia.
Pohjoismaista tuodaan erityisesti vesivoimalla tuotettua sähköä. Vuonna 2020 riitti sähköä myös vientiin, Viroon ja muualle Baltiaan suuntautunut vienti nousi 74 prosenttia johtuen pohjoismaisen sähkön edullisesta hinnasta.
Sähkön kokonaiskäyttö laski kuusi prosenttia. Vähennyksen taustalla on erityisesti teollisuuden sähkönkulutuksen lasku, joka oli kahdeksan prosenttia.
Kotitalouksien maksama sähkön verollinen kokonaishinta oli Suomessa eurooppalaista keskitasoa, mutta ostovoimaan suhteutettuna sähkö oli Euroopan neljänneksi halvinta Islannin, Norjan ja Alankomaiden jälkeen. Esimerkiksi Saksassa kuluttaja maksaa sähköstään ostovoimaan suhteutettuna lähes kaksinkertaista hintaa Suomeen verrattuna.
