Energiateollisuus toteaa, että investointivaje on Suomen talouden keskeinen ongelma, jota hallitus pyrkii korjaamaan Kestävän kasvun ohjelmalla.
– Energia-ala on sitoutunut hallituksen hiilineutraaliustavoitteeseen, mikä edellyttää energiayhtiöiltä 40 miljardin investointeja vuoteen 2035 mennessä. Energia-alan investoinnit ovat yli kaksinkertaiset verrattuna mihin tahansa muuhun teollisuuden alaan. Siksi energia-alalle on tärkeää, että päättäjät tekevät investointiympäristöä selkeyttäviä päätöksiä, Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä sanoo tiedotteessaan.
Hänen mukaansa yritykset tarvitsevat ennakoitavan toimintaympäristön eli näkymän fossiilitalouden jälkeisestä verotuksesta ja eri teknologioiden tasapuolisesta kohtelusta.
– Yllätyksellisyys on pahinta myrkkyä investoinneille, sanoo Leskelä.
Energiaverotuksen pohja muuttuu radikaalisti fossiilisten polttoaineiden korvautuessa uusiutuvilla energialähteillä. Yritykset tarvitsevat luotettavan näkymän energiaverotuksen kehitykseen, jotta yhteiskunnan vaatimat investointipäätökset voidaan toteuttaa.
– Hallitus on päättänyt valmistella energiaverotuksen tiekartan vuoden loppuun mennessä, mutta tietääksemme työ ei ole edes alkanut. Kehysriihessä on lopultakin päätettävä konkreettisista askelmerkeistä tavoitteen saavuttamiseksi, Leskelä sanoo.
Hänen mukaansa hiilineutraali yhteiskunta vaatii markkinaehtoista uusiutuvaa sähkön- ja lämmöntuotantoa, vahvoja energiaverkkoja ja älykkäitä ratkaisuja.
– Yritykset löytävät yhdessä asiakkaiden kanssa kustannustehokkaat ratkaisut ilman uutta kansallista poliittista ohjausta. EU:n päästökauppa on nykyisellään riittävä instrumentti päästöjen vähentämiseksi, Leskelä toteaa.
– Vähäpäästöinen sähköntuotanto mahdollistaa myös muiden alojen päästövähennykset. Siksi hallituksen pitää päättää Uudistuvan teollisuuden strategiasta, joka turvaa teollisuuden kilpailukykyä yritysten toteuttaessa ilmastoratkaisuja. Keskeisiä strategian keinoja ovat mm. teollisuuden sähköistymisen tuki, TKI-rahoituksen kasvattaminen, investointien luvituksen sujuvoittaminen ja kaavoituksen selkeyttäminen, Leskelä sanoo.
Hänen mukaansa kehysriihessä hallitus voi hyvällä omallatunnolla todeta, että energiantuotanto etenee ripeästi kohti asetettua hiilineutraaliustavoitetta.
– Kansallisia toimia ei nyt tarvita, vaan hallituksen on vaikutettava EU:n ilmastotavoitteen markkinaehtoiseen uudistamiseen ja erityisesti päästökaupan vahvistamiseen ja laajentamiseen, Leskelä toteaa.
