Hanasaaren voimalaitos ja hiilikasa Helsingissä 2017. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN

Energiateollisuus: Kaupunkien lämmitykseen myös turvetta

Viime talvi osoitti, että Suomi tarvitsee laajan polttoainepaletin, arvioi Energiateollisuuden toimitusjohtaja.

Energiateollisuuden toimitusjohtajan Jukka Leskelän mukaan sähköntuotantoa pitää tarkastella kokonaisuutena, sillä tarvitsemme monenlaisia tapoja tuottaa sähköä.

Viime vuonna sähkön tukkuhinta nousi keskimäärin 41 prosenttia, kun vesivoimaa oli tarjolla niukasti poikkeuksellisen lämpimän ja kuivan kesän takia. Lisäksi viime talvi oli hyvin kylmä.

– Kun vesivoimaa ei ollut tarjolla, käytössä oli enemmän polttoaineita, joiden hyödyntäminen on selvästi aiempaa kalliimpaa kohonneiden päästöoikeuskustannusten vuoksi, Leskelä kertoo tiedotteessa.

Sähköntuotannon hiilidioksidipäästöt nousivat noin 15 prosenttia, kun viime talven lämmitystarve oli edellisvuosia selvästi suurempi. Niukan vesitilanteen vuoksi sähköä jouduttiin tuottamaan tavallista enemmän myös polttoaineilla.

– Erittäin sateisen syksyn jälkeen energiapuu oli osin heikkolaatuista, eikä kaupunkeja voi lämmittää pelkällä puupolttoaineella. Tarvitaan myös turvetta. Viime talvi osoittaa, että Suomi tarvitsee laajan polttoainepaletin varmistamaan lämmön ja sähkön toimitusvarmuuden, Leskelä painottaa.

Viime vuodesta huolimatta sähköntuotannon päästöt ovat laskeneet kymmenen viime vuoden aikana.
Energiateollisuuden arvion mukaan sähkön ja kaukolämmityksen tuotantopäästöt puolittuvat nykyisestä ensi vuosikymmenellä painuen marginaaliin 2030-luvulla.

– Päästöttömän energian tuotantoon ohjaava päästökauppa on saatu EU:ssa viimein toimimaan. Tämä on hyvä asia. Suomessa on jo tehty investointipäätöksiä useista tuulipuistoista ilman yhteiskunnan tukia, Leskelä muistuttaa.

Uusiutuvilla energialähteillä tuotettiin viime vuonna 47 prosenttia sähköstä ja hiilidioksidineutraaleilla energialähteillä 79 prosenttia.

Sähkön kulutuksen kasvu ja vesivoiman väheneminen katettiin pääosin lisääntyneellä lämpö- ja tuulivoimalla. Myös sähkön nettotuonti oli edelleen merkittävää viime vuonna.

– Sähkön tuonti oli edelleen Euroopan ennätystasoa. Tähän on tulossa helpotusta, kun saamme käyttöön lisäydinvoiman ja muun muassa lisää tuulivoimaa, Leskelä huomauttaa.

Leskelä arvioi lisäksi, että teollisuuden sähkönkäytön rakenne on muuttumassa.

– Jatkossa talouden kasvu ei automaattisesti kasvata sähkön käyttöä. Yhteiskunnan sähköistyminen sen sijaan etenee, kun sähköiset ratkaisut korvaavat monilta osin fossiilisia polttoaineita liikenteessä, teollisuudessa ja lämmityksessä, hän arvioi tiedotteessa.

Teollisuuden osuus sähkön kokonaiskäytöstä Suomessa on laskenut runsaassa kymmenessä vuodessa. Viime vuonna osuus oli 47 prosenttia, kun se oli 53 prosenttia vuonna 2006 ennen pitkää taantumaa ja teollisuuden rakennemuutosta.

Energiateollisuuden ennakkotilaston mukaan Suomessa käytettiin sähköä viime vuonna yhteensä 87 terawattituntia, mikä oli kaksi prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Teollisuuden sähkönkäyttö kasvoi kaksi prosenttia, kun taas asumisen, maatalouden sekä palvelujen ja rakentamisen kolme prosenttia.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt