Energiateollisuuden (ET) asiantuntija Jukka Makkonen muistuttaa, että EU:n asettamat kestävyyskriteerit vaikuttavat lopulta siihen, mitkä metsäpolttoaineet lasketaan uusiutuvaksi energiaksi ja päästökaupassa nollapäästöisiksi.
– Parlamentin kannattama sääntely kannustaa kaikkia eurooppalaisia energiayhtiötä noudattamaan Suomen metsätaloudessa jo käytössä olevia toimintatapoja. Neuvottelut lopullisesta direktiivistä käynnistyvätkin meidän kannaltamme hyvältä pohjalta, Makkonen sanoo tiedotteessaan.
Uusiutuvan energian direktiivin lisäksi parlamentti äänesti keskiviikkona kannastaan kahteen muuhun puhtaan energian paketin lainsäädäntöesitykseen: energiatehokkuusdirektiiviin ja asetukseen energiaunionin hallinnosta.
Europarlamentaarikot haluaisivat nostaa komission esittämiä uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden tavoitteita kumpaakin 35 prosenttiin. Neuvosto on jo aiemmin päättänyt tukea komission esitysten mukaisesti uusiutuvan energian tavoitteeksi 27 prosenttia ja energiatehokkuuden tavoitteeksi 30 prosenttia.
Seuraavaksi Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio neuvottelevat esitykset lopullisiksi direktiiveiksi.
ET painottaa, että nyt täytyy keskittyä toteuttamaan vuoden 2030 ilmastotavoitteet.
– Toteutuskeinoja koskevia uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden tavoitteita ei ole tarpeen korottaa tai jyvittää jäsenmaille.
EU:n yhteisten tavoitteiden toteuttamiseksi ollaan luomassa energiaunionin hallintoa. Ilmastotavoitteiden arviointi on edessä loppuvuonna Pariisin sopimuksen mukaisesti.
Energiateollisuus on sitoutunut sopimuksen tavoitteisiin. Energiaunionin osalta järjestö muistuttaa, että sen hallinto tulisi järjestää niin, että jäsenmaat ohjaisivat itsenäisesti vain niiden alojen päästöjä, jotka eivät ole vielä yhteiseurooppalaisen ohjauksen piirissä.
Metsäpolttoaineiden kestävyyskriteereistä Jukka Makkonen tähdentää, että vaikka neuvotteluihin lähdetään Suomen kannalta hyvältä pohjalta, epäonnistunut sääntely vaikuttaisi dramaattisesti lämmöntuotantoomme.
– Biokattiloita on Suomessa noin 500 taajamassa ja 15 000 megawatin edestä. Se vastaa noin viittä Helsinkiä. Rahaa on kiinni kuutisen miljardia euroa. Tällä kaikella olemme onnistuneet syrjäyttämään fossiilisia polttoaineita erityisesti lämmöntuotannossa, hän sanoo.
LUE MYÖS: EU-parlamentti: Vuonna 2030 yli kolmanneksen energiasta oltava uusiutuvaa
