Yksi ongelmallinen seuraus monenkirjavista hallituksista on, että isojen päätösten tekeminen on vaikeaa, kun joku porukka aina vastustaa, ideologiansa mukaan. (Kuva: Eduskuntatiedotus)

Heikki A. Ollila: Enemmistöhallitus ei turvaa eduskunnan enemmistön valtaa

Tuleeko liian usein eduskunnan vähemmistön tahto päätökseksi, kirjoittaja kysyy.

Eduskunnassa on käsittelyssä hallituksen tiedonanto maakuntauudistuksesta. Keskustelun kuluessa esitetään ponsi, jossa hallituksen edellytetään valmistelevan asiaa niin, että toteutuvien maakuntien määrä on enintään kaksitoista.

Eduskunnan enemmistö ei haluaisi koko maakuntauudistusta ja ponnen laatijat tietävät, että eduskunnan ylivoimainen enemmistö on sitä mieltä, että 12 olisi järkevämpi kuin hallituksen tiedonannon 21 maakuntaa. Hallituspuolueidenkin kansanedustajista enemmistö pitää 21 maakuntaa liian suurena määränä.

Ponsi hylätään niukasti hallituspuolueiden äänin. Kokeneimmat politiikan tarkkailijat huomaavat muutaman hallituspuolueen edustajan olevan poissa äänestyksestä ilman tiedettyä syytä.

xxx

Istuntoa oli ollut seuraamassa Kangasalan nuorisovaltuusto. Istunnon päätyttyä nähdystä seurasi hämmentynyt keskustelu. Tiedossa oli esim. vaalikonevastausten ja puolueiden kannanottojen perusteella, että 21 maakuntaa kannattaa kansanedustajista ehkä yksi viidesosa ja kuitenkin se näyttää toteutuvan. Eduskuntavierailun isäntänä ollut paikallinen kansanedustaja sai selittää:

– Tämä asia sovittiin hallitusneuvotteluissa, joissa se oli keskustapuolueen vaatimus ja kynnyskysymys hallitukseen osallistumiselle. Näin se sitten kirjattiin hallitusohjelmaan, jota kaikki hallituspuolueet noudattavat.

– Miten se voi mennä hallitusohjelmaan, jos muut hallituspuolueet sitä vastustivat ja myös koko eduskunnan enemmistö, kysyi nuorisovaltuuston politiikka-aktivisti.

– Ellei sitä olisi hyväksytty, ei olisi syntynyt enemmistöhallitusta, kun keskusta ei olisi siihen lähtenyt. Toisaalta, keskustakin joutuu hallituksessa nielemään paljon muiden tavoitteita, jotka eivät menisi ikinä eduskunnassa muuten läpi. selitti edustaja hieman vaivaantuneena, mutta toisaalta huojentuneena, kun retkeläisten bussin lähtöaika koitti.

xxx

Tarina ei tietenkään ole totta, mutta taitaa olla niin, että se hyvinkin voisi olla. Suomen eduskunnassa on niin monta puoluetta, että tarvitaan useampi mukaan, jotta saadaan enemmistö muodostamaan hallitusta. Näin sitten samassa kabinetissa on useinkin istunut tavoitteiltaan hyvinkin erilaisia puolueita, joilla on siltikin vain melko niukka, käytännössä jokaisen puolueen mukanaolon edellyttämä enemmistö eduskunnassa. Tämä voi johtaa ylläkuvattuun tilanteeseen, jossa pieni hyvin korttinsa pelannut vähemmistö saa hallitusyhteistyön nimissä tahtonsa läpi.

Toinen ongelmallinen seuraus monenkirjavista hallituksista on, että isojen päätösten tekeminen on vaikeaa, kun joku porukka aina vastustaa, ideologiansa mukaan. Syntyy vesitettyjä kompromisseja ja varovaisia uudistuksia silloinkin, kun aika vaatisi merkittäviä uudistuksia.

Edelleen monipuoluehallituksen toiminta voi johtaa siihen, etenkin budjetin valmistelussa, että jokainen puolue vaatii ja saa joitakin kannattajilleen mieluisaksi oletettua, asioita, joita eduskunnan enemmistö ei koskaan kannattaisi. Nämä selittävät jonkin osan siitä yli 50 prosentin kasvusta, joka ensi vuoden talousarvioon tuli parissa viikossa valtiovarainministeriön esitykseen.

xxx

Tällehän ei kai mitään voi, parlamentarismilla on hintansa? Onko kuitenkin niin, että tässä poljetaan demokratian periaatteita? Tuleeko liian usein eduskunnan vähemmistön tahto päätökseksi?

Raikasta voisi olla kokeilla vaikkapa yhden vaalikauden ajan parin puolueen vähemmistöhallitusta, joka hakisi sopimilleen asioille eduskunnasta tukea asiasta riippuen milloin mistäkin ryhmästä. Tämä toteuttaisi ainakin useammin eduskunnan aitoa tahtoa kuin nykyinen järjestelmä, jonka valuvika on liian sirpaleinen puoluekenttä. Tässä tilanteessa tuo eduskunnan enemmistö voisi tietysti halutessaan kaataa hallituksen milloin vain ja tekisikin sen, jos toimiva vaihtoehto olisi enemmistön kannattamana olemassa.

Heikki A. Ollila

Heikki A. Ollila

Heikki A. Ollila on kunnallisneuvos ja entinen kokoomuksen kansanedustaja.

Kommentit

Miksi kommentit eivät näy? »Kommentoinnin säännöt