Helsingin yliopiston tutkimuskyselyyn vastanneet tiedostivat, että rokotekattavuuden kasvaessa suojaaminen on edelleen tärkeää. Valtaosa (88 %) piti itsensä ja muiden suojaamista vähintään jossain määrin tärkeänä ensimmäisen rokoteannoksen saamisen jälkeen ja 65 prosenttia vielä molempien rokoteannosten jälkeenkin.
Kyselyyn vastanneet sanoivat pääosin noudattavansa suojaustoimia siksi, että kokivat ne merkityksellisinä, järkevinä ja omien arvojensa mukaisina. Vain alle kymmenen prosenttia vastaajista piti koronaviruksen leviämisen estämistoimia tarpeettomina, noin 20 prosenttia raportoi noudattavansa niitä ainakin osittain ulkoisen paineen vuoksi ja yli 70 prosenttia siksi, että piti niitä tärkeinä.
– Omaehtoinen motivaatio toimia koronaviruksen leviämisen estämiseksi onkin olennainen, sillä suurta osaa tarvittavista toimista ei voida jatkuvasti valvoa. Pandemiatorjunta voi onnistua vain, jos kansalaiset ovat valmiita toimimaan vapaaehtoisesti, sanoo projektisuunnittelija Kaisa Saurio Helsingin yliopistosta.
Suomalaiset noudattavat suojaustoimia tunnollisesti
Suomessa on ollut maskipakko vain harvoissa tiloissa, mutta vastaajat olivat käyttäneet ja aikoivat käyttää maskia pääosin tunnollisesti.
Lähes kaikki vastaajat raportoivat aikovansa käyttää kasvomaskia kaupoissa ja julkisissa kulkuvälineissä. Vain alle viisi prosenttia ei aikonut käyttää maskia näissä tilanteissa.
Talouden ulkopuolisia ihmisiä tavatessa 33 prosenttia ei aikonut käyttää kasvomaskia ollenkaan, ravintolaan tai kahvilaan mennessä 12 prosenttia ja liikuntaharrastuksessa 15 prosenttia.
– Myös näissä tilanteissa on tartuntariski ja suositusten noudattaminen tärkeää. Nyt lämpimällä säällä kasvomaskin käyttämisen lisäksi monet myös hyödyntävät mahdollisuutta viettää aikaa ulkona ja esimerkiksi suosivat terasseja, Saurio muistuttaa.
Kyselytutkimuksen perusteella suomalaiset näyttävät olevan hyvin tietoisia myös uudemmista suosituksista. Esimerkiksi suositus tuulettamisesta ja ilmanvaihdosta on tullut tutuksi, sillä valtaosa (77 %) vastaajista piti myös sitä hyödyllisenä suojaamistapana kasvomaskien, hyvän hygienian ja etäisyyden pitämisen lisäksi.
Tehokkaampia maskeja kymmenesosalla vastaajista
Erityisen tehokkaiksi todettuja FFP2- ja FFP3 -kasvomaskeja käyttää vielä harva. Vastaajista vain noin joka kymmenes kertoi käyttävänsä tavallisesti tällaista tehokkaampaa hengityssuojainta.
– FFP-maskien merkitys kasvaa, jos entistä helpommin leviäviä muunnoksia alkaa esiintyä. Myös FFP-maskeja voi puhdistaa, mutta niiden huipputeho voi kärsiä. Kun tullaan perustasolle maskien käyttö ei ole enää välttämätöntä kuin riskitilanteissa, mutta suositeltavaa kunnes koko väestön rokotussuoja on saavutettu, kertoo tutkimusprofessori Ali Harlin VTT:ltä.
Vastaajista yli puolet (65 %) kertoi käyttävänsä ainakin joskus samaa kertakäyttöiseksi tarkoitettua maskia useita kertoja. VTT:n aiemmat tutkimukset valottavat hyvin tähän liittyviä riskejä. Virukset ja mikrobit voivat elää maskin pinnalla useamman päivän ja tästä syystä esimerkiksi taskusta uudelleen käyttöön otettu maski saattaa levittää epäpuhtauksia.
– Keittämisen on tutkittu puhdistavan myös kertakäyttöiset maskit tehokkaasti. Pesu heikentää suodatustehoa jonkin verran, mutta useassakin pesussa ei alle kangasmaskien. Nyt kesäaikaan on mahdollista hyödyntää myös Espanjassa suositeltua pitkää säilytysaikaa kuivassa ja aurinkoisessa paikassa, Harlin toteaa.
Hankkeen kyselytutkimuksen aineistonkeruu toteutettiin toukokuun lopulla Taloustutkimuksen internet-paneelissa. Tutkimuskutsut lähetettiin panelisteille otannalla, joka vastaa väestöä. Käyttäytymistieteellistä ja teknistä osaamista yhdistävässä hankkeessa selvitettiin suomalaisten kasvomaskeihin ja muuhun koronasuojaamiseen liittyviä käsityksiä ja asenteita. Teknologian Tutkimuskeskuksen VTT:n ja Helsingin yliopiston Behaviour Change and Wellbeing -ryhmän yhteishankkeen kyselyyn osallistui 2[nbsp]272 yli 18-vuotiasta suomalaista.
