Tallinnan Maarjamäellä avattiin torstaina muistomerkki virolaisille kommunismin uhreille.
Osana Viron itsenäisyyden satavuotisjuhlallisuuksia toteutettu muistomerkki tekee kunniaa kaikille niille virolaisille, jotka joutuivat kärsimään Neuvostoliiton miehityksen ja sen tueksi maahan pystytetyn kommunistihallinnon toimien seurauksista.
Viron neuvostomiehitys alkoi 17. kesäkuuta 1940 ja päättyi maan itsenäisyyden palauttamiseen 20. elokuuta 1991. Miehityksen seurauksena Viron katsotaan menettäneen noin viidenneksen väestöstään. Yli 75[nbsp]000 virolaista murhattiin, vangittiin tai kyyditettiin maan rajojen ulkopuolelle.
– Jotkut pyrkivät edelleen oikeuttamaan totalitaarisia ideologioita erilaisin tekosyin, presidentti Kersti Kaljulaid sanoi muistomerkin avajaistilaisuudessa pitämässään puheessa.
– Jokainen totalitaarinen aate on kuitenkin ominaisluonteeltaan vapauden vihollinen, ja me tiedämme omasta historiallisesta kokemuksestamme sen hinnan.
Presidentti Kaljulaid kehotti puolustamaan demokratiaa ja eurooppalaisia arvoja, kansalaisten oikeuksia ja vapauksia kaikenlaisten populismin ja poliittisen ääriajattelun muotojen muodostamaa uhkaa vastaan.
– Vain siten voimme olla varmoja lastemme ja lastenlastemme tulevaisuudesta, hän totesi.
Maarjamäellä aivan meren tuntumassa sijaitseva muistomerkki koostuu kahdesta osasta – Matkasta ja kotipuutarhasta. Matka on toteutettu muistojen käytävänä, jonka muureista on luettavissa yli 22[nbsp]000 totalitaarisen hallinnon raakuuden ja epäinhimillisyyden uhreina henkensä menettäneen virolaisen nimet. Kotipuutarhaan on istutettu omenapuita ja sijoitettu kiviä, jotka muistuttavat kommunistisen terrorin tapahtumapaikoista.
Muistomerkkikokonaisuuteen kuuluu myös Viron asevoimien upseerien monumentti. Maan asevoimissa palvelleista vakinaisista upseereista 801 eli noin neljännes upseeriston koko vahvuudesta menetti henkensä miehittäjän toteuttamissa puhdistuksissa.
Venäjä kiistää miehityksen
Viron ja Latvian oikeusministerit antoivat aiemmin tällä viikolla yhteisen lausuman, jossa he kehottivat vaalimaan neuvostomiehityksen muistoa ja selvittämään mahdollisuutta vaatia Venäjältä korvauksia sen aiheuttamista menetyksistä.
Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov kiiruhti Viron yleisradioyhtiö ERR:n mukaan tuoreeltaan torjumaan oikeusministerien ajatukset.
– Tämä on hyvin vanha aihe, johon jotkut kuumakallet – käytettäköön heistä tätä nimitystä – kerran toisensa jälkeen palaavat, Peskov sanoi keskiviikkona järjestetyssä tiedotustilaisuudessa.
– Tässä ei varmaankaan ole mitään uutta. Emme ensinnäkään hyväksy käsitettä neuvostomiehitys emmekä myöskään hyväksy puheita minkään korvaamisesta, hän jatkoi.
Peskov toisti Venäjän narratiivissa usein toistuvan väitteen, jonka mukaan Neuvostoliitto olisi itse asiassa vahvistanut Baltian maiden taloutta, infrastruktuuria ja yhteiskunnallisia oloja.
Venäjän liittoneuvoston kansainvälisten asioiden valiokunnan puheenjohtaja Konstantin Kosatšev täydensi viestiä selittämällä, että Venäjää ei voida pitää sen enempää moraalisesti kuin juridisestikaan vastuullisena Neuvostoliiton viranomaisten toimista.
– Emme koskaan unohda emmekä anna anteeksi. 23. elokuuta 1939 kaksi liittolaista – Neuvostoliitto ja natsi-Saksa – jakoivat Itä-Euroopan keskenään, Tallinnassa toimivan turvallisuuspoliittisen ICDS-tutkimuskeskuksen johtaja Sven Sakkov kiteytti maamiestensä tunnot torstaina julkaisemassaan Twitter-päivityksessä.
We will never forget or forgive. On August 23rd 1939 two allies – Soviet Union and Nazi Germany – divided Eastern Europe between them. https://t.co/XkiHrXmxE1
— sven sakkov (@sakkov) August 23, 2018
