Kirjoittajan mukaan unionin jäsenmaiden talous on ja sen pitää olla niiden omalla vastuulla. LEHTIKUVA / AFP John Thys

Olavi Ala-Nissilä: Elvytysrahastoon tiukka ehdollisuus

Euroopan taloustriathloniin on tullut neljäs vaade.

Koronakriisi on globaali. Globaalit riskit lisääntyvät. Tämä on haaste kaikille ja erityisesti huonossa talouden hapessa oleville maille.

Euroopan Unionin jäsenmaiden talous on ja pitää olla omalla vastuulla. Muuten on jatkuva moraalikadon vaara. EU:n yhteistä työtäkin tarvitaan. Erittäin tärkeää on, että siihen on käytössä on vahvat säännöt ja niitä myös noudatetaan.

EU:lla on ulkoinen riippumaton tarkastaja, Euroopan tilintarkastustuomioistuin (ETT). Yksi sen tehtävistä on auttaa lainsäätäjiä parantamaan EU:n varainhoitoa. Tässä ominaisuudessa Tilintarkastustuomioistuin  antoi viime viikolla lausunnon 750 miljardin Elpymis- ja palautumistukivälineestä (recovery and resilience facility, RRF).  Suomessa ei ole lausuntoa juuri huomioitu.

Tilintarkastustuomioistuin kiinnitti huomiota muun muassa siihen, että jäsenmaiden laatimat elpymissuunnitelmat muodostavat pohjan elvytysrahojen maksatukselle. Elpymissuunnitelmissa esitettyjen toimien tulee olla linjassa talouden ohjausjaksossa uudistustarpeiden kanssa.

Varojen käytön ehdollisuus voi olla hankalaa mutta se on uudistusten toteuttamisen kannalta ehdottoman välttämätöntä. Ongelmaksi nähdään, että kaikki jäsenmaat eivät aina täysin noudata suosituksia ja Komissio ei aina käytä valtaansa suositella erityistoimia tapauksissa, joissa jäsenmaat eivät toteuta suosituksia. Tässä tarvitaan lisää tiukkuutta.

Tilintarkastustuomioistuin korostaa, että on pidettävä huoli siitä, että samoja tilivastuun, läpinäkyvyyden ja avoimuuden periaatteita noudatetaan kuin EUn budetin osaltakin.

Elpymisrahasto  kun ei ole muodollisesti osa EU:n budjettia. Tämä on merkittävä muutos sen suhteessa, miten EU:n menoja on tuttu rahoittamaan. Säädöstekstiin tulisi esimerkiksi yksiselitteisesti kirjata, että Tilintarkastustuomioistuimelle on tarkastusoikeus Elpymisrahaston tuki- ja lainakomponenttiin.

Raportissa nähdään,, että on olemassa riski, että pullonkaulaksi muodostuu vastaanottokyky. Jo nykyisillä EU-ohjelmilla ja -tukisummilla tietyt maat ovat olleet suurissa vaikeuksissa rahojenkäytön suhteen.

Voi olla myös riski kaksinkertaiseen rahoitukseen. Koska elpymisrahaston tavoitteet ovat hyvin laajasti määritellyt ja osin päällekkäisiä muiden EU-ohjelmien kanssa, on riski, että useasta EU-lähteestä rahoitetaan samoja toimia.

Tilintarkastustuomioistuimen mukaan kytköstä EU:n korkean tason tavoitteisiin – kestävä kasvu, Green Deal ja digitaalinen muutos – tulisi voimistaa. Yhteisesti sovittavat ja pakolliset indikaattorit voisivat olla ratkaisu.

Euroopalla on ollut taloustriatlon meneillään. On tervehdytettävä finanssisektoria. On hoidettava kasvavaa velkaa. Ja on ennen kaikkea vauhditettava eurooppalaista suorityskykyä työpaikkoja luovaan kasvuun.

On tullut neljäs vaade. Eurooppalaisten maiden on paremmin tunnistettava ja hallittava globaaleja riskejä ja kriisejä. Siinä hyvän hallinnon periaatteet ovat kestäviä.

Olavi Ala-Nissilä

Olavi Ala-Nissilä

Olavi Ala-Nissilä on KHT-tilintarkastaja, Senior Advisor ja entinen Euroopan Tilintarkastustuomioistumen jäsen.

Kommentit

Miksi kommentit eivät näy? »Kommentoinnin säännöt