Kokoomuksen eduskuntaryhmä on jättänyt valtiovarainvaliokunnassa eriävän mielipiteen hallituksen kannaksi EU:n elpymisrahastoon.
– Koronaviruksen aiheuttama kriisi on poikkeuksellinen ja sen vaikutukset ovat niin terveydellisiä, sosiaalisia kuin taloudellisiakin. Komission esittämä 750 miljardin euron elpymisrahasto on kooltaan historiallisen suuri. Kokoomuksen eduskuntaryhmä suhtautuu rakentavan kriittisesti komission esitykseen, mutta edellyttää elpymisrahaston ehtona velkajärjestelymekanismin luomista Euroopan vakausmekanismin yhteyteen, kokoomusedustajat toteavat tiedotteessa.
Kokoomusedustajien mielestä velkajärjestelymekanismi tulisi rakentaa Euroopan vakausmekanismin pohjalle. Sen toiminta tulisi kytkeä valtioiden velkaantumista koskevien sääntöjen noudattamiseen. Samalla kokoomuksen eduskuntaryhmä tukee Euroopan vakausmekanismin (EVM) kehittämistä Euroopan valuuttarahaston suuntaan.
– EVM:n toiminta tulee eriyttää suoraan koronakriisiin liittyvistä toimista. Sen tulee toimia jatkossakin jäsenmaiden viimesijaisena kriisirahastona, jonka tarjoama rahoitus on tiukasti ehdollista. Samalla EVM:n oikeuspohja tulee saattaa Euroopan unionin sopimuksiin, Elina Lepomäki sanoo.
Sari Sarkomaa huomauttaa EVM:n toimivan toistaiseksi valtioiden välisellä sopimuksella.
– Euroopan valuuttarahasto olisi tulevaisuudessa kansainväliseen valuuttarahastoon (IMF) verrannollinen toimija, joka laatisi tukea hakevasta jäsenmaasta riippumattoman velkakestävyysarvion ja vahtisi selvin kriteerein velkajärjestelyn ja siihen liitettävän talousohjelman toteutumista, Sarkomaa toteaa.
Janne Sankelon mukaan onnistuminen Suomen edun ajamisessa mitataan siinä, onnistutaanko elpymisrahaston lopputulokseen saamaan ehdollisuus ja selkeät kriteerit.
– Elpymisrahaston rinnalla on kyettävä parantamaan jäsenmaiden velkakestävyyttä ja vastuutta omista veloistaan. Koronaviruksen aiheuttama kriisi on poikkeuksellinen ja sen vaikutukset ovat niin terveydellisiä, sosiaalisia kuin taloudellisiakin, Sankelo sanoo.
Vahva markkinakuri
Kokoomuksen mukaan toimiva valuuttaunioni edellyttää unionin tasoista tulonsiirto- ja riskintasausmekanismia ja rinnalla vahvaa markkinakuria jäsenmaiden tasolla.
– Tavoitteenamme on valuuttaunioni, johon voidaan palauttaa markkinakurin periaate – no-bailout. Silloin jokainen jäsenmaa vastaa velastaan itse, ilman tukeutumista keskuspankin mittaviin velkapapereiden osto-ohjelmiin. Markkinakurin palauttaminen edellyttää sitä, että jäsenmaiden velat ovat kestävällä tasolla, Elina Lepomäki toteaa.
– Negatiiviset korot ja keskuspankin mittavat osto-ohjelmat ovat merkki epäterveestä kehityksestä. Tästä voidaan peruuttaa ainoastaan tervehdyttämällä unionin institutionaalinen pohja. Ilman mittavia rakenteellisia uudistuksia eurojärjestelmä voi ajautua kriisiin ennenkokemattoman löysästä keskuspankkipolitiikasta huolimatta – tai sen vuoksi, Markku Eestilä sanoo.
Kokoomuksen mukaan euro tarvitsee tuekseen tiukat, yksinkertaiset säännöt ja toimivat rahoitusmarkkinat. Rahoitus on sidottava kilpailukyvyn parantamiseen, oikeusvaltioperiaatteeseen sekä kestäviin investointeihin. Kokoomusedustajat painottavat, että EU-tason ratkaisujen tulee kannustaa jäsenmaita rakenteellisiin uudistuksiin. Pankkiunioni ja pääomamarkkinaunioni on rakennettava pikimmiten.
Kokoomusedustajien mukaan komission pyrkimys kasvattaa EU:n omia varoja on kannatettava. EU:n kestävämpi rahoituspohja vähentäisi painetta kasvattaa jäsenvaltioiden jäsenmaksuja. EU:n velasta ei kuitenkaan voi sopia, ellei ole tiedossa, miten se maksetaan pois. Rahoitusratkaisujen ja erityisesti Suomen osuuden niissä tulee olla yhteensovitettavissa eduskunnan ja perustuslakivaliokunnan määrittelemiin raameihin.
– EU nousee koronakriisistä vain uudistumalla. Tarvitsemme lisää kilpailukykyä ja sitä tukevia rakenteellisia uudistuksia. Meidän täytyy löytää keinoja, joilla EU voi kannustaa jäsenvaltiota tekemään niitä, Sanni Grahn-Laasonen sanoo.
