Erilaiset elintarvikeketjun rikokset eli ruokapetokset ovat maailmanlaajuinen miljardibisnes, joka on osa harmaata taloutta, totesi elintarviketurvallisuusjohtaja Sebastian Hielm maa- ja metsätalousministeriöstä Ruokatieto Yhdistyksen järjestämässä seminaarissa keskiviikkona.
– Maailmanlaajuisesti elintarvikealan rikoksia tehdään 30 miljardin euron arvosta, josta määrästä Euroopassa noin kymmenen miljardin arvosta. Elintarvikeala tuhansine toimijoineen on niin laaja, että on helppoa toimia lainvastaisesti jäämättä kiinni, Hielm toteaa.
Vaikka tekijä jäisikin kiinni ja saataisiin oikeuden eteen, rangaistukset ruokapetoksista ovat lievät. Osittain tästä syystä ruokarikollisuutta on hankalaa kitkeä.
– Elintarvikerikokset ovat niin sanottu low risk – high reward -rikosala, jossa taloudellinen hyöty voi olla suurta, mutta rangaistukset pieniä, Hielm kertoo.
Johtava asiantuntija Minna Willman-Koistinen ruokavirastosta muistuttaa, että rikoksen mahdollisuuksia on runsaasti ruokaketjun jokaisessa vaiheessa alkutuotannosta kuluttajalle saakka.
Elintarvikerikokset sisältävät monenlaisia rikoksia markkinointirikoksista terveysrikoksiin, maataloustukien väärinkäytöstä eläinsuojelurikoksiin ja veropetoksiin.
Willman-Koistisen mukaan kyse on meidän kaikkien havaittavissa olevasta ja kasvavasta rikollisuuden ilmiöstä, josta pitäisi virittää enemmän yhteiskunnallista keskustelua ja josta myös kuluttajien tietoisuutta tulisi nostaa.
Alkuperämaan väärin merkitseminen on rikos
Elintarvikepetos voi tapahtua kaikissa tuotantoketjun vaiheissa. Usein rikollinen toiminta liittyy tuotteiden aines- ja rakenneosiin, alkuperämaan tai -alueen väärin ilmoittamiseen tai tapaan, jolla tuote on valmistettu tai jalostettu.
– Toimiva ja läpinäkyvä ruokajärjestelmä on tärkeää elintarviketuotannon luotettavuuden kannalta. On upeaa, että suomalainen yhteistyö yritysten ja valvovien virkamiesten kanssa toimii, toiminnanjohtaja Anni-Mari Syväniemi Ruokatieto Yhdistyksestä toteaa.
Suomi ei ole ruokapetosten suhteen erillinen saareke. Marjoja ja sieniä saatetaan mainostaa kotimaisina, vaikka niiden alkuperämaa on jokin muu. Halpaa seitiä voidaan myydä kalliimpana turskana, jolloin kuluttaja kokee huijauksen kukkarossaan.
Niin kuluttajien kuin lainvalvojienkin on vaikea havaita ruokapetos.
– Hyvää Suomesta -merkillä varustettu elintarvike on turvallinen valinta, sillä merkin saaneet tuottajat ovat suomalaisen, mutta usein myös kansainvälisen laatuseurannan piirissä. Siksi kuluttaja saa, mitä pakkaus lupaa, Syväniemi sanoo.
