Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) mukaan hallituksen työllisyyspäätökset jäivät kehysriihessä auttamattoman vajaiksi ja paluu kehysraameihin siirtyy. Velkaantuminen syvenee entisestään ja uskottavuus hallituksen julkisen talouden linjaan horjuu.
– Hallitus asetti itselleen tavoitteen 80 000 uudesta työpaikasta vuosikymmenen loppuun mennessä. Tuosta tavoitteesta ollaan kehysriihen jälkeen kaukana. Kehysriihen työllisyysvaikutukset on arvioitu eri ministeriöissä. Aiemmin todentaminen on ollut valtiovarainministeriön vastuulla. Tämä heikentää nyt esitettyjen työllisyyslukujen luotettavuutta. Päätösten julkista taloutta tasapainottava vaikutus jää huomattavan vähäiseksi, Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Jyri Häkämies toteaa tiedotteessa.
EK:n mukaan hallituksen tulee syksyn budjettiriihessä ryhdistäytyä ja tehdä uusia päätöksiä, joilla luodaan yksityisille yrityksille edellytyksiä tarjota uusia työpaikkoja. Se on ainoa tapa katkaista velkaantuminen, vaikka talouskasvusta saadaankin vetoapua.
– Työmarkkinauudistusten osalta kehysriihi oli todellinen mahalasku. Yritysten kovasti kaipaama paikallisen sopimisen edistäminen ei ollut työllistämistoimissa mukana. Myös ansiosidonnaisen työttömyysturvan uudistaminen kannustavammaksi jäi uupumaan. Näillä toimilla olisi ollut iso merkitys työllisyyden parantamiselle, Häkämies sanoo.
Elinkeinoelämän keskusliitto katsoo, että Suomen kilpailukyvyn kannalta on välttämätöntä, että tutkimus- ja tuotekehitysrahoitus on riittävällä, nykyistä merkittävästi korkeammalla tasolla. Rahoituksen varmistaminen edellyttää EU-elpymispaketin hyväksymistä.
– Olemme huolissamme elpymispaketin käsittelystä eduskunnassa. Vaikka elpymispaketti on kaukana täydellisestä, sen kaataminen EU-tasolla olisi Suomelta dramaattinen teko, Häkämies muistuttaa.
Elpymispaketilla on tarkoitus kiihdyttää kasvua koronan jälkeen ja uudistaa taloutta kestävän kehityksen ja digitalisaation suuntaan. Myös suomalaiset yritykset voivat päästä osaksi tätä kasvua.
– Jos eduskunnan kanta johtaa siihen, että Suomi yksin kaataa paketin, ajaa se Suomen pysyvästi sivuraiteelle EU:ssa, jolla on valtavia seurauksia Suomelle ja suomalaisille yrityksille, Häkämies jatkaa.
