Joukkoja Ukrainan rajalle keräävä ja jyrkkiä lausuntoja esittävä Venäjä tavoittelee Elina Valtosen mukaan Euroopan turvallisuustilanteen ja yhtenäisyyden horjuttamista.
– Valko-Venäjän hybridioperaatio Puolan rajalla tukee tätä tavoitetta. Venäjä on vastustanut aktiivisesti Naton laajentumista ja EU:n ulottumista sen lähialueille. Tällä viikolla Venäjän presidentti Vladimir Putin esitti Natolle vaatimuksen olla laajentumatta enempää itään. Toive ei ole uusi, mutta hyökkäävä ultimatum on kuin entisestä ajasta, kokoomuksen varapuheenjohtaja Valtonen kirjoittaa Uuden Suomen Puheenvuoron blogissaan.
Hän viittaa Venäjän valtiojohdon viime päivien lausuntoihin. Niissä on esitetty sopimusta, jossa Yhdysvallat Nato-liittolaisineen antaisi takuut siitä, ettei puolustusliitto ota enää uusia jäseniä Venäjän rajoilta. Aiemmin Venäjä on linjannut muun muassa Suomen suhteen, että jäsenyys on maan oma asia. Samalla on kuitenkin varoitettu seurauksista. Asiantuntijat ovat olleet laajasti sitä mieltä, että Venäjä pitää itsekin vaatimustaan mahdottomana.
Elina Valtonen muistuttaa sekä Naton pääsihteeri Jens Stoltenbergin että tasavallan presidentti Sauli Niinistön vastanneen Putinille, että Nato-jäsenyydestä päättävät Nato-maat sekä hakijamaa itse.
– Itsenäisellä maalla on oma turvallisuuspoliittinen liikkumatilansa, ja siitä Suomi on pitänyt määrätietoisesti kiinni sekä uskottavalla omalla maanpuolustuksella, että yhteistyösopimuksilla kumppanimaiden sekä EU:n ja Naton kanssa. Vaikka Suomi ei ole Naton turvatakuiden piirissä, Suomi ei ole enää pitkään ollut neutraali tai liittoutumaton maa, Elina Valtonen jatkaa.
Hän listaa Suomen vuoden 2014 jälkeen sopimia puolustusyhteistyön syventämiseen tähtääviä sopimuksia ja muita toimia. Myös Nato-kumppanuus on syventynyt ja harjoitustoiminta kansainvälistynyt. Puolustusvoimien tehtäviin on lisäksi kesästä 2017 alkaen kuulunut kansainvälisen avun vastaanottaminen ja antaminen.
Vaikka puolustusyhteistyösopimukset tai lainsäädännön muutokset eivät sidokaan osapuolia sotilaalliseen avustamiseen, on niillä Elina Valtosen mukaan silti iso merkitys puolustusyhteistyön tosiasiallisessa toteuttamisessa ja myös pidäkkeenä.
Nato-keskustelu jää Suomessa hänestä herkästi tilaan, jossa pohditaan jäsenyyshakemuksen optimaalista ajoitusta.
– Siihen yleinen vastaus on “eilen”, oli kyse sitten Nato-jäsenyyttä voimakkaasti puoltavista tai olosuhdesyistä sen kieltävistä henkilöistä. Turvallisuuspolitiikkaa ei kuitenkaan tehdä peruutuspeilistä käsin, Valtonen sanoo.
Hänen mukaansa lienee selvää, että Venäjä vastustaa Suomen Nato-jäsenyyttä kaikissa olosuhteissa.
– Venäjällä Suomi piirretään Naton karttoihin kuitenkin jo nyt. Nato-jäsenyys ei nykyisellään olisi suuri muutos suhteessa Suomen nykyiseen turvallisuuspolitiikkaan. Suomen nykyinen turvallisuuspoliittinen linja ei vastusta niitä asioita, joita Nato edustaa tai johon se pyrkii. Suomen toiminnassa on jo nyt puolustuksellisesti liittoutuneen maan piirteitä, Elina Valtonen jatkaa.
Hänen mukaansa Suomi on viime vuosina hoitanut turvallisuuspoliittisen liikkumatilansa hyvin erityisesti kumppanuuksia vahvistamalla.
– Vaihtoehtoja on, ja itsenäisenä valtiona pystymme niitä toteuttamaan. EU ei ole puolustuksessa strategisesti autonominen, vaan Naton varassa – tulevaisuudessa todennäköisesti entistä vahvemmin. Se sopii Suomelle. Kokoomus kannattaa vahvaa Euroopan Unionia ja Suomen Nato-jäsenyyttä.
