Elina Lepomäki. LEHTIKUVA / MARTTI KAINULAINEN

Elina Lepomäki: Ulkopolitiikassa palataan Tarja Halosen aikaan

Kansanedustaja näkee hallitusohjelmassa kylmän sodan aikaista etupiiriajattelua.

Kokoomuksen kansanedustaja Elina Lepomäen mukaan uusi hallitus yrittää palata ulko- ja turvallisuuspolitiikassa Krimin niemimaan valtausta edeltäneeseen, presidentti Tarja Halosen aikaan.

Hän huomauttaa, ettei tuoreessa hallitusohjelmassa mainita sanallakaan Itämeren alueen turvallisuusympäristön heikkemistä.

– Venäjä mainitaan samassa yhteydessä kuin muut suurvallat: Kiina ja Yhdysvallat. Kuitenkin on selvää, että Venäjä on kaikista maailman maista suurin yksittäinen turvallisuuteen vaikuttava tekijä Suomelle ja lähialueellemme, niin hyvässä kuin pahassa, Elina Lepomäki toteaa tiedotteessa.

– On hienoa, että hallitus listaa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan arvopohjaksi ihmisoikeudet, oikeusvaltioperiaatteen ja rauhan. Suomi voikin olla kokoaan suurempi globaaleissa kysymyksissä kuten ilmastonmuutoksen torjunnassa, mutta samalla meidän on kannettava oma vastuumme lähialueen turvallisuustilanteesta, Lepomäki jatkaa.

Hänen mukaansa turvallisuuspolitiikalla on keskeinen rooli sääntöihin perustuvan maailmanjärjestyksen ajurina.

– Esimerkiksi aluevaltaukset eivät täytä tunnusmerkistöä, Lepomäki toteaa.

Kansanedustaja hämmästelee hallitusohjelman muotoilua, jossa Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan todetaan perustuvan ”kansallisen liikkumatilan ja valintamahdollisuuksien ylläpitämiselle”.

– Siihen nähden, kuinka Suomessa vielä vuonna 2019 viitataan kovin tiuhaan itänaapurin reaktioihin pohtiessamme itsellemme sopivimpia puolustusratkaisuja, tuota liikkumatilaa tulisi säilyttämisen sijaan pikemmin laajentaa, Lepomäki pohtii.

YYA-aikaista etupiiriajattelua

Kynnys hakea Nato-jäsenyyttä on Lepomäen mukaan nousemassa aiempaa korkeammalle.

– Hallitusohjelmaan on nostettu ensimmäistä kertaa aktiivisen vakauspolitiikan käsite. Sen sisällön tarkempi avaaminen Suomen EU-jäsenyyden asettamien reunaehtojen sisällä olisi suotavaa, Lepomäki sanoo.

Hallituksen ohjelmassa myös todetaan, ettei Suomi salli alueensa käyttämistä ”vihamielisiin tarkoituksiin muita valtioita vastaan”.

– Tämä kirjaus haiskahtaa YYA-aikaiselta etupiiriajattelulta ja viholliskuvien maalailemiselta, Lepomäki toteaa.

EU:n jäsenenä Suomi tuskin voisi jäädä ulkopuoliseksi, jos sen turvallisuus olisi uhattuna lähialueella tai muualla Euroopassa. Lepomäki huomauttaa, että asia myönnetään myös hallitusohjelmassa.

– Katsotaanko Suomen alueen puolustaminen teoreettisessa kriisitilanteessa yhdessä mahdollisten kumppaneiden kanssa vihamieliseksi toiminnaksi? Entä miten kirjaus vaikuttaa mahdollisuuksiimme osallistua sotaharjoitustoimintaan kumppanimaidemme kanssa? Elina Lepomäki kysyy

– Hallitus ei myöskään mainitse EU:n keskinäisen avunannon, artikla 42.7:n, kehittämistä sanallakaan. Suomella olisi pian EU:n puheenjohtajamaana mahdollisuus pyrkiä täsmentämään artiklan sisältöä. Sillä olisi suuri merkitys myös oman turvallisuuspoliittisen liikkumavaramme arvioinnissa, Lepomäki jatkaa.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt