Kokoomuksen kansanedustaja Elina Lepomäki kirjoittaa Puheenvuoron blogissa, että hallitus tekee hyvin, kun se hyödyntää noususuhdanteen rakenneuudistuksissa.
– Vertaamalla Suomea muuhun Eurooppaan nähdään karu totuus – Euroopan komissio julkisti alkuvuonna ennusteen, jonka mukaan Suomen talous kasvaisi tänä vuonna 1,2 prosenttia. Ennuste jätti Suomen Euroopan maiden hännille, päihittäen vain ankarista talousvaikeuksista kärsivän Italian, Elina Lepomäki toteaa.
– Suomi on kasvanut jo pitkään hitaammin kuin muut, vaikka ihan viime kuukausien kehitys lupaakin parempaa.
Hänen mukaansa Suomen bruttokansantuote on yli 10 vuotta myöhemmin vuoden 2007 tason alapuolella. Verrokkimaissa tuo taso on saavutettu aikaa sitten: Ruotsissa ja Saksassa vuonna 2011.
– Poliitikon tehtävä on paitsi katsoa vallitsevaa totuutta, myös pyrkiä hallitsemaan näköpiirissä olevia riskejä. Sikäli kun olemme parhaillamme lähellä suhdannehuippua tai jopa suhdannehuipussa, on täysin kestämätöntä, että alijäämämme on tänä vuonna edelleen seitsemän miljardin euron luokkaa. Hyvä, että hallitus ja erityisesti valtiovarainministeri ovat asiasta huolissaan.
Lepomäki kysyy, miltä alijäämämme näyttää 2020-luvulla, kun väestön ikääntymiskehitys on huipussaan ja puolustusvoimat tekee 10 miljardin euron kokoluokan hankintoja.
– Entä miltä näyttää alijäämämme kun korot kääntyvät nousuun? Edes velansaanti ei pienelle velkaiselle maalle ole koskaan mikään automaatio; markkinaolosuhteet muuttuvat usein äkillisesti, kansanedustaja kirjoittaa.
– Ei ihme, että oppositio on (eduskunnan istunto-) salissa huolissaan. Seuraava hallitus löytää nämä ongelmat edestään, mikäli me emme saa kuluvan kahden vuoden aikana rakenneuudistuksia tehtyä.
– Ongelmien synnyttämisessä ovat kuitenkin olleet aikaisemmat hallitukset ja siten myös kaikki eduskuntapuolueet vahvasti mukana. On hurskastelua syyttää tätä hallitusta päättämättömyydestä, kun aikaisempien hallitusten aikana ei ole juuri edes yritetty.
Hänen mukaansa ”on turha maalailla piruja seinille, mutta markkinoilla puhutaan jo yleisesti keskuspankkien luoman kuplan mahdollisuudesta ja velkakirjojen korkojen normalisoitumisesta; mukaan lukien EKP:n omassa, viime viikolla julkaistussa toukokuun vakausraportissa”.
Lepomäen mukaan emme ole valmiita ottamaan uutta iskua vastaan.
– Hallituksen tavoite nostaa työllisyys 72 prosenttiin ei ole näillä näkymin toteutumassa, vaikka työllisyys onkin nyt onneksi nousussa. Työmarkkinat ovat jakautuneet. Pitkäaikaistyöttömyys on hienoisessa laskussa, mutta moni ihminen jää nyt käynnissä olevasta kasvusta osattomaksi.
– Kuitenkaan edes tavoiteltu 72 prosentin työllisyys ei riittäisi kattamaan väestön huoltosuhteen aiheuttamia kustannuksia. Lähivuosina vaadittaisiin 74 prosentin työllisyysaste pitämään julkinen talous kestävällä pohjalla. Vuoteen 2025 mennessä tämä luku olisi 81 prosenttia. Lukujen pitäisi siis tasaisesti nousta väestön huoltosuhteen heikentyessä.
Hallitus on hänen mukaansa aivan oikein panostanut työllisyyteen, mutta toimenpiteet eivät riitä vielä alkuunkaan.
– Toimet tarkoittavat työmarkkinoiden vapauttamista, työpaikkakohtaista sopimista, sosiaaliturvan kokonaisuudistusta, verojen määrätietoista keventämistä, merkittävää satsausta koulutukseen ja osaamiseen sekä normien purun jatkamista. Hallitus tekee hyvin, kun se jatkaa hallitusohjelman toteuttamista, Lepomäki päättää.
