Verkkouutiset

Elina Lepomäki: Nyt vain ajelehditaan

Kansanedustajan mielestä kokoomus ei saa tehtyä tarpeeksi.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

– Itse asiassa kokoomusta tarvittaisiin vaikka mihin, mutta valitettavasti se ei ole kunnostautunut toteuttamaan omaa isoa kuvaansa. Jos hyvää on tapahtunut, se on tapahtunut pikemmin kokoomuksesta huolimatta kuin sen ansiosta. Se on tämän hallituskauden tarina. Alkoholiprosentin nostamista 0,8 prosenttiyksiköllä kaupassa myytävissä juomissa ei voi vielä pitää strategisena onnistumisena, Elina Lepomäki kirjoittaa uutuuskirjassaan.

Kirjakauppoihin tullut Elina Lepomäen Vapauden voitto -kirja (Otava) on kokoomuksen kansanedustajan 700-sivuinen katsaus hänen mielestään Suomessa tarvittavista uudistuksista. Ohessa hän kertoo omasta lyhyestä taipaleestaan politiikassa ja kokoomuksessa.

– Miltä kuulostaisi Suomi ilman valtiokapitalismia, korporatismia, nationalismia, broilerismia, elitismiä, umpimielistä ylemmyydentunnetta, erilaisuuden vastaisuutta, unelmilta siipien katkomista, muiden rahoilla hyväksynnän ostamista, kaveripolitikointia, erioikeuksiin tarraamista ja sellaisia konservatismin muotoja, joilla säästetään menneitä muistoja huomisen kustannuksella?, Lepomäki kysyy kirjan aloituksessa.

Elina Lepomäen mukaan Vapauden voitto -kirjan sininen lanka on ehdotuksissa siitä, miten Suomi ja Eurooppa saataisiin kukoistamaan.

– Kokoomuksella ei ole aikoihin ollut visiota; silloin on mahdoton luoda strategiaa, jonka pohjalta politiikkaa voisi johtaa. Nyt vain ajelehditaan tilanteesta toiseen ja ihmetellään kun neuvotteluissa harvoin mitään voitetaan. Ja ollaan tyytyväisiä vaan jos pärjäillään jotenkuten vaaleissa, hän sanoo.

”Turha valitella hitautta”

Eduskuntaan 2014 tullut Elina Lepomäki käy kirjassa läpi turhautumistaan asioiden hitaaseen etenemiseen ja kokoomuksen hiljaiseloon.

– Budjettiriihen yhteydessä ihmettelinkin, miksi kokoomuksen ainoa tavoite oli perhevapaauudistus, jonka työllisyysmerkitys oli pieni ja joka todennäköisesti menisi sukkana läpi missä tahansa muussa hallituskokoonpanossa. Miksi tuhlata poliittisia paukkuja siihen? Yritystukiin ei kajottu, työmarkkinoihin ei uskallettu koskea, ansiosidonnaista ei uudistettu, vaan lisättiin byrokratiaa aktiivimallin muodossa, solidaarisuusvero säilytettiin, veroja kiristettiin ja otettiin taas kolmella miljardilla velkaa. Sittemmin perhevapaauudistuskin on kaatunut, hän muun muassa toteaa.

– Mielestäni politiikassa on turha valitella sitä, että asiat etenevät hitaasti tai että ne menevät jopa väärään suuntaan. Onhan se tietenkin harmillista, kuinka vähän politiikassa loppujen lopuksi painaa se, että saadaan aikaan – verrattuna siihen, kuinka tärkeää on, että voitetaan vaaleissa. Laskelmoidusta passiivisuudesta palkitaan helpommin kuin jämäkästä suorittamisesta.

Kirjan mukaan ”demokraattisen päätöksenteon hitaus ja ajoittainen takkuisuus ei ole virhe, vaan ominaisuus. Sen sijaan vähemmän ymmärrettävää on se, jos ei edes pyritä tekemään johdonmukaista politiikkaa. Se, ettei ihmisille kerrota rehellisesti, mitä tavoitellaan ja miksi valitaan tietyt keinot. Se, jos ei edes yritetä. Valitettavasti jälkimmäinen on hyvin leimallista päätöksenteossa. Kun ei yritä, ei voi hävitä”.

– Kansanedustajille ja puolueväelle on helppo perustella, kuinka tärkeää on jatkaa hallitusvastuussa. Se tuo kaikille mukavampia työpaikkoja ja jos ei vaikutusvaltaa, niin ainakin hyvät näköalapaikat. ”Kokoomus on aina kantanut vastuuta. Meillä on aikanaan ollut ihan tarpeeksi pitkä oppositiotaival.” Tällaisia sananparsia toistelemme usein toisillemme. Ei kukaan tietenkään halua oppositioon, mutta on aivan eri asia joutua oppositioon kuin pitää sitä aitona vaihtoehtona silloin, kun on neuvotteluissa kaikki valttikortit. Tällä kierroksella salkkujakoa ei muutettu, mitä moni ihmetteli. Kokoomuksen painoarvo ja (Petteri) Orpon asema toki vahvistuivat. Orposta tuli pääministerin tuuraaja.

Lepomäki ihmettelee, miten nyt kokoomuksessa leivotaan Petteri Orposta vimmalla pääministeriä kysymättä, mitä sitten tapahtuu.

– Sittenkö ruvetaan toimeen? Tämä ei ehkä ole niinkään Orpon kuin hänen taustajoukkojensa vika. Vai onko se edes vika? Porukka elää vaaleista, ja niissä on pakko pärjätä. Gallupkärki tosin merkitsee tätä kirjoittaessa vain 20 prosentin hujakoilla olevaa lukua.

– Jos tulevaa kautta miettii, on vaikea kuvitella, että suuret työmarkkinauudistukset etenevät mahdollisessa demariyhteistyössä. SDP tekee mieluummin palkansaajia rokottavia ”kikyjä” ja jopa ansiosidonnaisen aktiivimalleja, koska se ei halua romuttaa taustajärjestöjensä vaikutusvaltaa. Täytyy toivoa, että tulevan vaalivoiton edestä kannatti jättää tällä kaudella asiat kesken.

LUE MYÖS:
Alexander Stubb Elina Lepomäelle 2016: Jos haastat, sinulla ei ole tulevaisuutta

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)